seuraava »

[Tuija Salminen]

Mitkä ovat teidän koirille kaikista mieluisimpia herkkuja, joita käytätte koulutustilanteissa? Kelpaako ihan perusnappula vai onko kuivatut maksanpalat esimerkiksi suuri motivaation lähde?

Kun meillä nämä koulutukset ovat vasta edessäpäin niin kiinnostaisi tietää, mitkä ovat teille niitä "erityisen" ihania ja maistuvia palkintoja. Toimiiko teillä parhaiten lelu vai herkku?

Mukavia oppimishetkiä toivottaen

[Marketta Kivimäki]

Meillä on käytetty näitä:

- Frolic neljään osaan murrettuna (kokonaiset ovat liian isoja)
- Lemmikkikauppojen herkut
- Broileripyörykät/lihapullat pieninä paloina
- Juusto pieninä paloina
- Makkarat pieninä paloina (Ciron suurin herkku on jahtimakkara  )

Pienillä paloilla tarkoitan esim. lihapulla leikattuna 8 osaan, makkara puolen sentin kuutioina.... Tärkeää on kuitenkin, että makupaloja ei tarvitse koiran rouskutella.   Mutta sehän on itsestäänselvyys!  Perusnappula on tylsää.... 

[Salla-Mari Kuusinen]

Meillä käy koirille kaikki syötävä Agitreeneissä käytän pehmeitä pieneksi pilkottuja nameja, kaikkia mahdollisia mitä kaupoista löytyy, myös juusto ja nakit. Merkeillä ja maulla ei väliä. Reenaa olen palkannut agitreeneissä lelulla, jotta saan sen irtoamaan paremmin. Hanska tai Masse (majava-pehmo, joka on suolistettu) on mieleisimmät.

[Satu Suominen]

Meillä nameina on käytetty yhtä sun toista:
nakkeja, lihapullia, maksamakkaraa tuubista, froligeja, naturalmenua, kuivattua maksaa, keitetyä sydäntä ja kieltä, ruisleipää, verilättyjä, juustoa,kissanruokaa (Latz ym purkkeja), uusimpana löytönä kuivattu broileri.
Yleensä uusia asioita opetan nameilla. Jos koiran pitää tehdä rauhallisesti ja tarkasti niin silloin vähemmän innostavat namit. Kun pitää saada intoa tekemiseen niin sitten paremmat herkut. Tai kun joku opeteltava asia ei koirasta ole kiinnostava, niin sitten super herkut (esim. tuo kissan ruoka, maksamakkara).

Leluja käytän myös palkitsemiseen silloin kun haluan tekemiseen vauhtia. Tosin Ferrolla riippuu päivästä innostuuko se lelusta:). Paras on pehmolelu jonka kanssa kiskotaan sekä ns. motivointi liina.

Sagaa palkitsen vielä pääasiassa herkuilla, mutta leikkimistä opetellaan myös.

[Julia Åivo]

Meillä käy kaikki, paitsi omat murot kuivina ei innosta. Broikkupullat  tai nakit on tavallisin nami, helposti saatavilla ja helppo pilkkoa sopivan kokoisiksi paloiksi.

Agissa käytetään pelkkää lelua, tokossa nykyään pääosin lelua ja harvoissa liikkeissä namia. Lähinnä tunnarissa, jossa Luca lelulla palkatessa kuumuu liikaa. Talvella lelu on kivempi kun ei sormet jäädy palkatessa

[Heli Herna]

Toton palkkavalikoima on aika laaja. Periaatteessa se on yleensä pallopalkalla, mutta esim. tottista treenataan myös ruualla (keitetyt broilerinsydämet tai kivipiira,  keitetty broilerin tai kalkkunan liha, juusto, nakit, lihapullat jne.) Yleensä nuo ensiksi mainitut, koska niissä ei ole suolaa tai muutakaan ylimääräistä ja ovat todella herkkuja. Yllättävän hyvää on ollut Hauhau Championin kanafileet. Ovat littanoita ja rakenteeltaan riittävän pehmeitä. Hakutreeneissä voi sitten olla vaikka Gnramenua, kissanruokaa tai jotain koiranruokaa (Caesar tms.) tilapäisesti. Kaikki uppoaa ja näyttää maistuvan.

Uudet asiat meilläkin palkataan ruualla ja kaikki mihin kaipaan tarkkuutta. Pallopalkka tuppaa helposti viemään kierrokset tosi korkealle.

Minusta tärkeää on se, että palkka on sopivan pieni ja pehmeä. Ihan kovia nappuloita en käytä. Natural menua kahtia pilkottuna joskus, mutta sekin yleensä ennen kuin kuivahtaa palkkapussin pohjalla liikaa.

[Ida Danielsson]

Suosikkiherkkuja olisi varmaan kalkkunanakit ja broileripyörykät, mutta eipä me niitä nykyisin paljoa käytetä.

Tokossa Sennan palkkana toimii enimmäkseen pallo, mutta tarkkuutta vaativissa jutuissa namit. Pyrkimys kuitenkin olisi palkata mahdollisimman paljon pallolla (ja muilla leluilla) ja niiden lisäksi taskusta löytyy yleensä vain tavallisia ruokanappuloita. Parempia nameja käytetään uusia asioita opeteltaessa ja silloin kun haluan Sennan työskentelevän korkeammassa vireessä.

Sumin agilitypalkkana toimii pääasiassa narupallo, joskus narulelu ja namit. Loppupalkka on aina lelu, mutta esim. kontakteja ja keppejä treenatessa namit. Tokossa tavalliset ruokanappulat ja maltilliset kehut, muuten vire nousee liian korkeaksi.

[Tuija Salminen]

Vastaan nyt itse tähän aikaisemmin aloittamaani aiheeseen.

Pipon ykkössuosikkiherkku on porkkanaletut. Ovat aika mukavia taskussa kuljetettaviakin, sillä eivät juuri tahraa eivätkä haise. Tosin sisältävät maitoa ja vehnää, mutta vähän käytettyinä eivät ole aiheuttaneet suuren himon lisäksi mitään vaikutuksia 

Myös lähikaupan koirahyllyn kuivattu Hubertin possuherkku ja Oscarin kylmäkuivatut naudanlihapullat toimivat hyvin ja sitten on vielä aina varma valinta, juusto.

Näillä eväin on menty ja kovin motivoitunut oppija on tämä meidän poika ollut.

[Jutta Kallio]

Meillä myös käytössä frolicit niinkuin monilla muillakin. Muitakin herkkuja ollaan kokeiltu, mutta senverran paljon kuluu nameja (kaikenlaisien temppujen ja aktivointi juttujen parissa) että olen todennut frolicit edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Ja onneksi frolicit kelpaavat Etalle oikein hyvin!

"Näyttelynameista" senverran, että pennuilla ollaan käytetty TOSI hyviä palkkoja ainakin alkuun eli yleensä lihapullia. Kun taas aikuisiällä esim. Etan äiskä Siska toimii kehässä parhaiten ruokanappuloilla, jotka ei innosta koiraa liikaa.

[Minna Porkola]

Meillä Totin allergiat rajaavat letut, nakit ja lihapullat pois. Meillä menee grillattua broileria ja paistettua peuran jauhelihaa ziwipeakin kanssa tai ilman. Broisku on siinä ja siinä rajoilla, onko se liian hyvää.

[Terhi Heikkinen]

Meillä koiran ensimmäisen elinvuoden ajan tokossa koulutuspalkkana oli pelkkä perusnappula. Sera kelpuutti ne vallan mainiosti, hotkaisi pienet papanat kokonaisina. Sitten reilun vuoden iässä hakumetsässä ja raunioilla otettiin palkaksi nakit, märkäruoka, raaka liha, puurot ym. kosteat herkut, jotta isompi määrä purkista syödessä ei takerru hotkiessa kurkkuun. Nykyään tokoilemme milloin milläkin palkalla, myös lelut toimivat erinomaisesti lyhyissä treeneissä.

[Tere Jääskeläinen]

Toinen tosi hyvä koulutusnami on Natural Menu. Ovat sopivan pieniä paloja ja nekin saa helposti taiteltua vielä pienemmiksi. Eivätkä tahri taskua! Tosin minun taskuni kyllä aina tahmaantuvat lihapullan ja nakin palasista!
Treenien päätteeksi meilläkin mussutetaan kupillinen kosteita herkkuja: lihapullaa, nakkia, HK:n sinistä, kananpaloja...
Joten nameissa ei ainakaan vika ole, kun meillä kokeet menevät plörinäksi!
Tere

[Jenni Heikkinen]

Meillä käytetään lihapullista porkkanalettuihin, kaikista paras palkka on kuitenkin "namisukka", vanhan sukan sisään makkaraa/lihapullaa. Siisti ja helppo tapa palkita, joskin tarkkana kannattaa olla, ettei sukka tule syödyksi.

[Minna Porkola]

Natural Menu kuulosti liian hyvälle ollakseen totta, ja niin olikin. Siinä on tomaattia, mikä ei meille käy. 

[Päivi Solmula]

Meillä palkataan entistä enemmän leluilla koulutuksessa. Heitetty narupallo tai patukka on tosi hyvä. Ja lopulta se sitten vaihdetaan joko kuivattuun tai raakaan herkkuun  taskusta. Tai sitten lelulla riehutaan oikein kunnolla... Raakoja herkkuja säilytän tyhjässä kahvipussissa. Sen kun vain pesee ja ottaa uudelleen käyttöön seuraavalla kerralla... Kuivattu on yleensä possun sydäntä. Mutta herkkupepulle kelpais ihan kaikki...   Itse tykkään ehkä eniten palkata raa'alla possun kielellä. (Käsidesiä on sitten koulutuslaatikossa aina mukana! Ja kotona kädet pestään sitten kunnolla.)

Lisäys: Ja lopussa on sitten iso palkka, eli koko ruoka tai osa siitä. Kun Tara oli pentu ja nuori koira tuntui, että olen kävelevä namiautomaatti. Mutta kun ikää on tullut lisää, lelulla palkkatuminen on myös koiralla kasvanut huomattavasti. Monesti lähtee jo itse palkalle odottaen lentävää palloa tai patukkaa, vaikka en ole ehtinyt sitä vielä edes vapauttaa. No tätä nyt sitten taas opetellaan puolin ja toisin...