seuraava »

[Terhi Heikkinen]

Tuskin kyseessä on kuitenkaan pehmeys/stressi/pelko jos lyhyet matkat menevät hyvin, mutta pidemmällä matkalla sitten tulee levottomuutta ja läähättelyä. Kyllä itse pitäisin todennäköisimpänä tuossa tilanteessa juuri matkapahoinvointia.

OT.. Pitää muistaa sekin että nuo vietti- ja oppimisteoriat on kuitenkin vain teorioita, ei aukottomia totuuksia Uskon että kaikkea koiran käyttäytymistä ei tarvi analysoida eri viettiteorioiden pohjalta, ja se voi vain turhaan sekoittaa tällaisissa tilanteissa.

Vaikea puhua kenenkään muun puolesta, mutta ainakaan oman koirani kohdalla matkapahoinvoinnista ei ole ollut kysymys. Ensinnäkin vaiva alkoi vasta koiran ollessa 5-vuotias ja sitä ennen ongelmia ei ollut kertaakaan. Koskaan tuntejakaan kestäneet oireet eivät johtaneet oksentamiseen. Lisäksi sen stressioireet hävisivät sekunnissa autosta pääsyn jälkeen, mikä olisi pahoinvoinnille epätyypillistä. Lisäksi olisi hassua, jos pahoinvointia ilmenisi vain maantieajossa, sehän on sitä tasaisinta kyytiä kaikin tavoin. Ja koska tunnen vanhan koirani hyvin, niin tiedän, kuinka se ilmentää pahoinvointia, eivätkä autoiluoireet olleet läheskään samanlaiset.

Ainakin meillä siis ilmiö oli pelkkä stressireaktio tuntemattomasta syystä. Turhapa sitä syytä on arvailla, mutta tosiaan pahoinvointia se ei ainakaan ollut. Mikä tärkeintä, nyt matkustaminen sujuu taas yhtä hyvin kuin ennen vanhaan. Mielenkiinnolla odotan muilta autostressistä kärsivien koirien omistajien kommentteja, loppuiko ongelmat pahoinvointilääkkeeseen vai saatiinko ongelma kuriin jollain muulla tavalla vai ratkesiko se itsestään kuten meillä.

Noista teorioista vielä sen verran, että tarkoitus oli vain selvittää sen avulla käsite tunneoppiminen, ettei osa puhu aidasta ja osa aidanseipäästä. Joka tapauksessa sen varmasti kaikki myöntävät, että sekä koira että ihminen väistää/stressaa/pelkää/inhoaa asioita, jotka ovat olleet sille aiemmin epämiellyttäviä ja toisaalta pyrkii tilanteisiin, joista on aiemmin hyötynyt ja josta on ennestään positiivinen kokemus. Tähänhän lähes kaikki koiran oppiminen perustuu, joten mielestäni ko. sääntö pätee kaikessa arkielämässä, ei pelkästään koulutuskentällä.

[Railo Niemi]

Sen verran annan Teille vinkkejä,onko auto bensa vai diesel koneella,onko kone kunnossa,onko autossa ilmastointi?Yksinkertaisia asioita mutta löytyy monen koiran
ongelmat näistä.Noin 300000km koiriensa kanssa reissannut.

[Tiina Saarela]

Joo, Railo, olen samaa mieltä että tollaset asiat vaikuttaa varmasti Ja unohtuikin sanoa aiemmassa viestissäni, että Indy on kyllä hirmu rauhallinen hiljasessa autossa, mutta äidiltäni jos lainataan sen pikkukippoa, joka kolisee ja hurisee ihan tuhottomasti, niin koira aloittaa sen stressailun.

[Päivi Sandberg]

Hyvä huomio tuo auton kunto

Meidän tapauksessa auto on sieltä parhaasta päästä, pari vuotta ajettu 3-litrainen moderni ja hyvin pelittävä hiljainen diesel (automaattivaihteistolla varustettu, eli ei ajaessa tule juurikaan nykimisiä edes kuskista riippuvista syistä ). Mikään paikka autossa ei vielä kolise eikä kilise - meno on kaiken kaikkiaan hyvin, hyvin tasaista, hiljaista ja auto on ilmastoitukin.

Kiitokset kiinnostuksesta ja näkövinkkeleistä tässä asiassa tähän mennessä! Kaipa se on vaan yritettävä seuraavalla pidemmällä matkalla tehdä jotakin hieman toisin, kuin tähän saakka. Ehkä pitkän pitkä lenkki ennen ajomatkaa voisi olla avuksi  Ja se, että Carlo ei pääse näkemään mun pakkaamisprosessia...?

Kaiken kaikkiaan paljon helpompi yrittää hoitaa tätä ongelmaa pois päiväjärjestyksestä, kun saa monta vinkkeliä pohdittavaksi 

- Päivi -

[Riitta Häyrynen]

Tuohon Railon kommenttiin voisin lisätä.  Bensavehkeellä kulkiessamme ei mitään ongelmaa ollut, mutta kun siirryimme dieseliin niin Siiri (aussi) alkoi kauhean läähätyksen heti

Mikä lie ääni oli dieselissä, mitä ei bensakoneessa ollut. Kuka tietää!!

[Tuulikki Kostylev]

Tuli mieleen, voisko naftan haju "laukaista" erinomaisesti haistavissa koirissa huonovointisuutta? Mun ihmisenä ei tarvitse kuin ajatella asiaa, jo tulee etova olo ja pienikin dieselin haju riittää. Juontaa juurensa 60-70-luvulle, isän mersun takapenkillä istui yks tosi huonovointinen tyttö ja pahinta oli, jos ajettiin pikkuteitä, missä oli "nimismiehen kiharaa", auto pomppi jne.

[Tuija Salminen]

Uteliaisuuttani tartun Senjan mainitsemaan seikkaan, että stressaamista/huonovointisuutta ei heillä ole ilmennyt boksissa matkustavilla koirilla. Te, kenen koirilla on stressioireita, miten koiranne matkustavat autossa?

Mielenkiintoinen aihe ja siksi kiinnostaisikin tietää vähentääkö esim oma turvallinen kuljetushäkki stressiä/pahointointia/epävarmuutta. Vai onko loppujen lopuksi aivan sama, onko koira takapenkillä, kontissa, vöissä, boksissa tai vapaana penkillä.

[Päivi Solmula]

Meillä koira stressaa aina automatkoilla, ovat ne lyhyitä tai pitkiä. Ja aina, kun auto pysähtyy, alkaa hirveä huuto: "Heti täältä ulos ja äkkiä!" Silloin kun esim. autoa vain tankataan, katkeaa huuto aika pian vain hiljaiseksi nyyhkytykseksi ja vinkumiseksi. Kun matka jatkuu, koira rauhoittuu. Kun hankimme koiralle oman boxin, jossa se matkustaa autossa, rauhoittui matkustaminen kaiken kaikkiaan. Se on tuttu paikka koiralle, jonne se hyppää, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Monesti se saa pienen makupalan/makupaloja, jos joutuu sinne ulkoilutuksen jälkeen takaisin pitkillä matkoilla. Auton taka- ja sivuikkuna olivat Muonionreissulla melkoisen huurun peitossa. Koira tuskin nukkuu koko matkan aikana ja niin stressaantunut tuo herkkupeppu on, ettei kovempi syötäväkään kelpaa matkan aikana tai pysyhdyspaikoilla, kun joutuu odottamaan yksin autossa.   Eilen perinteiset kiljumiset+haukkumise ("Kotona, hei mä olen täällä!") kotipihassa jäivät kuulematta, kun työnsin possurullan sen suuhun, joka ei ollut matkalla kelvannut. Mutta vettä kuluu taukopaikoilla ja matkan jälkeen. Eilen joi monta kupillista... Autossa ilmastointi ja eri autojakin on kokeiltu. Vaikutus stressiin ei suuri. Saa Bachin kukkatippoja ennen automatkaa ja sen tauoilla. Treenikentälle tai kotimatkalla tuntee kyllä joka mutkan ennen pysähdystä.

[Tuula Närvänen]

Juu..hyödyllisiä tarinoita kuultavaksi ennenkuin on kertaakaan autoiluttanut vielä koiraansa...olisinko oikein fiksu jos hommaisin ensimmäiseksi ajeluvehkeeksi sellaisen vähän keskivertoa äänekkäämmän ja kolisevan ajopelin jolla ensimmäiset kuukaudet kuskaan koiraani.Ettei ala melu häiritsemään...

Vaikkei ihmistä ja koiraa voi verratakaan toisiinsa niinkuin joku jo viisaasti mainitsikin, niin voisiko kuitenkin olla sellainen yhtäläisyys koirassa (anteeksi,lagotossa) ja ihmisvauvassa että mihin pienenä ensiksi tottuu niin se tuntuu luonnolliselta.Sanotaanhan ettei ihmispentuakaan kannattaisi opettaa nukkumaan vaan hipihiljaisessa ympäristössä vaan kohtuullisesti erilaisia ääniefektejä jakoon..

mietittiinkin juuri sitä että millä systeemillä kannattaisi koiraa kuljettaa autossa huomioonottaen turvallisuuskin. Kannattaako olla aina sama paikka ja systeemi (häkki tai valjaat+ turvavyö takapenkille). Onko sillä eroa onko häkki peitetty sivuiltaan vai avoin?

[Satu Suominen]

Uusimmassa Canis-lehdessä on juttu autokammoisen koiran siedättämisestä. Pikaisella silmäyksellä vaikutti ihan hyvältä jutulta, jos ongelmia autollamatkustamisessa on, niin kannatta lukasta.
t.Satu, Ferro ja Saga Saageli

[Terhi Heikkinen]

Vaikkei ihmistä ja koiraa voi verratakaan toisiinsa niinkuin joku jo viisaasti mainitsikin, niin voisiko kuitenkin olla sellainen yhtäläisyys koirassa (anteeksi,lagotossa) ja ihmisvauvassa että mihin pienenä ensiksi tottuu niin se tuntuu luonnolliselta.Sanotaanhan ettei ihmispentuakaan kannattaisi opettaa nukkumaan vaan hipihiljaisessa ympäristössä vaan kohtuullisesti erilaisia ääniefektejä jakoon..

Nimenomaan näin. Pennnulle tulisi antaa kaikkien muiden sosiaalistumiskokemusten lisäksi myös autoilukokemuksia varhaisessa iässä ja tietysti kasvattajankin toimesta. Nämä varhaiskokemukset "varastoituvat" automaattisesti ja pentu peilaa myöhemmällä iällä kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa tähän "varastoon". Mikäli vastaava kokemus on jo muistissa, ei ongelmia yleensä ilmene ja pentu pysyy rauhallisena. Mutta jos vastavaa muistikuvaa ei löydy, syntyy todennäköisesti jonkinasteinen pelkoreaktio.

[Päivi Solmula]

Uusimmassa Canis-lehdessä on juttu autokammoisen koiran siedättämisestä. Pikaisella silmäyksellä vaikutti ihan hyvältä jutulta, jos ongelmia autollamatkustamisessa on, niin kannatta lukasta.
t.Satu, Ferro ja Saga Saageli

Komppaan Satua! Lyhyt lainaus jutusta: "Älä rauhoittele koiraa puheillasi, sillä se vahvistaa koiran pelkoa. Käyttäydy pelokkaan koiran kanssa itse aina varmasti ja rauhallisesti."  ja sama koskee kaikkea toimintaa!!! + "Muista palkita koira aina autossa! Jos annat makupalan vasta auton ulkopuolella, palkitset koiran autosta poistumisesta, et siellä olemisesta."  Kuinkahan monta kertaa meillä onkaan palkittu nimenomaan auton ulkopuolella. Nyt tiedän, että annan sen puruluun sille suuhun, kun se on vielä boxissa ja raotan ovea, eikä vasta,kun se on maassa. Katsotaan, kuinka meillä alkaa tuo autoilu muuttua....

[Hanna Salovuori]

Tässä kuten kaikessa muussakin koulutuksessa on hyvä muistaa, että koira palkkautuu sillä hetkellä kun se tajuaa saavansa palkkaa (eikä siis silloin kun palkka on suussa). Esimerkkinä vaikkapa paikallaolon harjoittelu: koira usein palkkautuu jo sillä hetkellä, kun ohjaaja lähtee liikkeelle koiran luo (koska yleensä ohjaaja on menossa palkkaamaan koiraa). Jos koira tuolla hetkellä tekee jotain ei-toivottua, se saa palkan ko. tekemisestä -> sille on opetettu jotain mitä ei ollut tarkoitus).

[Tuija Salminen]

Pipo ei ole koskaan varsinaisesti tykännyt autoilusta, vaan se on ollut sille välttämätön paha, joka kuuluu asiaan. Pientä vinkumista on esiintynyt ja erityisesti silloin kun on ollut häkissä (kevythäkki). Mun autossa koira matkustaa takakontissa valjaissa ja siellä on istunut aina tyytyväinen ja hiljainen koira. Farkussa on ollut häkki käytössä, kun tuntuu että on kuitenkin turvallisempi kuljettaa siinä, vaikka koirakalteritkin kyllä löytyy.

No, kevythäkki ei näytä ainakaan enää toimivan. Pipo nimittäin sai siellä eilen jonkun ihmeellisen paniikkikohtauksen ja puri itsenäsä läpi verkko-oven kautta  Tämän jälkeen istui tyytyväisenä takana ja katseli maisemia 

En ymmärrä mikä tuossa kevythäkissä on niin kamalaa, tuleeko koiralle ahtarit siellä vai mikä on? On saanut nyt olla muutaman matkan ilman häkkiä ja vaikka on silloin hiljaa niin siltikään ei selvästi rentoudu autossa. Sen huomaa siitä, että ei esim mene maate ollenkaan, vaan istua töröttää koko ajan. Kyllä on reissujen jälkeen väsynyttä poikaa, kun on koko matka pitänyt maisemia katsoa. Näiden muutaman ei-häkissä-olomatkan jälkeen häkkimatkustus ei tullut näköjään enää kysymykseenkään, vaan sieltä oli päästävä ulos ja äkkiä, keinolla millä hyvänsä.

Mietinkin, että kannattaako meidän yrittää hankkia kevytmetallihäkki seuraavaksi? Siitä ainakin näkisi hyvin läpi, mutta mietin että meneekö matkanteko ihan huutamiseksi, jos yrittää sieltäkin ulos. Häkin hankintaa puoltaisi se, että farkun takana voisi sitte kuljettaa paremmin muutakin kamaa.

Hyvä vinkkejä otetaan vastaan.

[Riitta Häyrynen]

Tuija, Piposta tulee mieleen ihan Ofris.  Se oli autossa aina tosi levoton, kiipesi syliin, yritti kiivetä kassien päälle josta se kuikuili sitten ulos.  Häkkiä Riitta yritti, mutta siellä levoton olo jatkui.
Eräällä matkalla he huomasivat, että Ofris haluaa katsoa ikkunasta ulos koko matkan hinnalla millä hyvänsä.  Niin he laittoivat takakonttiin jonkun laatikkoviritelmän jonka päällä Ofriksen peti oli.  Siinä se sitten köllötteli tyytyväisenä ja katsoi maisemia ja mitään ongelmia ei matkustamisessa sen jälkeen ollut.  Ja laatikkoon sai hyvin mahtumaan tavaraa, eli sekin sitten oli hyvässä käytössä

Kokeilkaahan tuollaista, josko Pipokin rakastaisi katsella ohi viuhuvia maisemia