seuraava »

[Marke Myyrä]

Hmm... *raapii päätään* Kävin googlettamassa, mitä se koiranomi oikein tarkoittaa. Selvisi, että 1,5 vuoden koulutuksen jälkeen ollaan koirien monialaosaajia.   Itse en muista, miksi tuosta hihnan kietaisusta mahan ympäri minua moitittiin, mutta neljänkymmenen vuoden kaikinpuolisen koirakokemuksen omaava ihminen se oli. Maha on erittäin haavoittuvaista aluetta koiran kehossa, siinä kun vain nahka suojaa sisäkalustoa ja ovathan siinä uroskoiran perhekalleudetkin vaarassa joutua kuristuksiin. Luulisi koiranomien tietävän, täytyyhän heidän läpäistä tentit koiran anatomiasta, tietty. Kätevä konsti se on, kiusallisen kätevä ja helppo, ja toimiikin vielä, mokoma. Minulle kyllä kävi Retun kanssa usein niin, että hihna sekosi joteskin kaulapannan lukkoon niin, että se aukesi ja itse asiassa huomasin koira olevan kiinni vain mahan ympäriltä!!! Noh, se lysti loppui siihen joka tapauksessa. Nyt vanhempana ja viisaampana(?) apuvälineen tarpeeseen suosittelen vain hyvää kuonopantaa. Sitäkin pitää osata käyttää oikein. Vetämättä hihnassa kulkeminen on sellainen taito koiralla, että omistajan kannattaa nähdä vaivaa ja käyttää aikaa sen harjoittelemiseen. Miten nautinnollisia ovatkaan hetket, kun koko perhe: isäntä, emäntä, Retu ja Mindi, lähdemme rauhalliseen tahtiin tepastelemaan saarikylämme kauniisiin maisemiin. Kun Retukin malttaa...

[Päivi Solmula]

Käyttäkää ihmiset aikaa pennun opettamiseen kulkemaan kauniisti hihnassa, sillä minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Jos jokin asia ei ole kiellettyä aina (eli siis hihnassa vetäminen) on pakko tyytyä siihen, että koiraa on todella vaikea saada oppimaan kulkemaan kauniisti hihnassa. Käänteisesti, jos joku on sallittua joskus, sen pitäisi olla sallittua aina...  Ossin kanssa saman asian kanssa katumaan joutunut. Mm. sitkeällä pysähtelyllä/ kääntymisellä toiseen suuntaan, vetohaluja saa vanhemmallakin koiralla hillittyä. Mutta paljon helpommalla pääsisi, jos se todellakin olisi pennulle kunnolla opettanut.

[Elina Dunder]

Tänään lenkillä ollessa kokeilin ensimmäistä kertaa suunnan vaihtamista, ja se tepsi nopeammin kuin mikään muu tapa opettaa hihnakäyttäytymistä! Osku kulki ihan hyvän pituisia matkoja löysällä hihnalla jo ensimmäisenä päivänä, siinä tempossa, missä minä halusin. Lenkki tosin eteni aina yhteen suuntaan hyvin hitaasti, mutta tuloksia tuli! Enkä edes makupaloja käyttänyt...

[Elina Dunder]

Päivittelenpä hieman tässä koneella istuessani Oskun hihnakäytöstä. Eli ilman makupaloja mennään, toimii paremmin kuin niiden kanssa. Suunnan vaihtamisella ja ääniavuilla ohjailen silloin tällöin jos meinaa ohittaa minut; EI MENE ETEEN, tuo ÄPÄP ja pelkkä napakka ei! Kehun tietysti kovasti, kun kävelee vierelläni. Makupaloja käytän, jos pyydän kulkemaan katsekontaktissa, mutta muuten kävelee suurimmaksi osaksi nätisti vierellä katsellen maisemia. Kerran saatiin tehtyä noin kahdenkymmenen minuutin pieni lenkki kokonaan ILMAN vetämistä, ILMAN makupaloja, ohjailin vain ääniavuilla. mutta se oli vain yksi kerta. Luultavasti näin murrosiän edetessä vetämisiä tulee vielä enemmän, mutta olen tyytyväinen, kun tähän pisteeseen päästiin ennen totaalista "kuuroutumista" (jos sellainen mahdollisesti tulee) ja narttujen perään juoksemista...

Näilläpä mennään!

[Heidi Lehtinen]

Aapo ollut tänään aivan omissa maailmoissaan,lenkillä piti pysähdellä vähän väliä nuuskuttamaan pissoja...Hihnakäyttäytyminenkin unohtui välillä ja veti kaula pitkällä penkalle nuolemaan lumikinoksia  Ihmettelin sen käytöstä kunnes naapuri ystävällisesti kertoi heidän parsoni-tyttönsä juoksujen alkaneen juuri sopivasti  Tulivat pihassa vastaan ja aapo olisi kovasti halunnut lähteä heidän mukaansa  No, onneksi on ohimenevää. Tällä alueella tosin paljon narttukoiria joten seuraavia juoksuja sitten odotellessa kun näistä selvitään...

P.S Hienoa Osku ja emäntä  Toivottavasti aapo ottaa oskusta mallia ja alkaa taas käyttäytyä lenkillä maltillisemmin

[Gitta Karikorpi]

Ihana (toisaalta) lukea että minä ja Remu-Elvis (4 kk) ei olla ainoita lenkkeilijöitä, joilla hihna on aika tiukalla välillä.. (aina..)
Mä olen myös kokeillut pysähtymistä, jos vetää, mutta ei vaan poika hiffaa sitä juttua ollenkaan. Taidan seuraavaksi kokeilla tuota suunnan vaihtoa! Puuuuhhh.... 

Olen myös huomannut että tuo namittelu on aika paha, jos se on ainoa koulutustapa. Remu ainakin syö kaiken mitä vaan a)saa b)löytää c)näpistää! Pari kertaa se on multa salaa syöny jotain (mummi ja vaari antanut herkkuja) ja sitten kotona oksentaa.. 

Tuo oli myös hyvä juttu tuo Pupun pusikoissa hyppyyttäminen koiran mielenkiinnon ylläpitämiseksi! Saa ihmisenkin eri lihasryhmät kuntoutusta! Parempi kuin vaan tasasella kävely.