seuraava »

[Marke Myyrä]

Olen tässä sadepäivän ratoksi pähkäillyt, onko koiralla tunteita. Tunto sillä on, se on selvää, mutta tunteita? Olen nähnyt koiran itkevän, kun sen kissakaveri oli jäänyt junan alle ja myöhemmin koira löysi sen hännän. Lagotosta sanotaan, että se kiintyy omistajaansa. Millaisia kokemuksia teillä on, jotka olette aikuisiällä ottaneet koiran tai antaneet omanne uuteen kotiin: ikävöikö koira? Kärsiikö se muutoksesta tunnetasolla, vaikka varmasti koiran kaikki tarpeet täytetään uudessa kodissa - jopa paremmin kuin entisessä? Entä ikävöikö se koirakavereitaan?

Olen aina ajatellut, että esim. minun koirani tykkäävät minusta vain säännöllisesti saadun ruokakupin takia ja että niille on samantekevää, kuka sen ruokakupin antaa. Sen olen nähnyt, että kemiat eivät kaikkien koirien välillä pelaa. Koira tykkää toisista koirista, mutta jostakin ei. Perustuuko se tunteisiin vai ehdollistuneeseen käyttäytymiseen vai "koirakieliseen" välien selvittelyyn? Meidän perheessä Retu vältteli Mindiä alkuun, väisteli sitä, ja vähitellen antoi Mindin vallata kaikki sen nurkat. Muutaman kerran Retu on kunnolla ärähtänyt Mindille, mutta varsinaista "kuka määrää kaapin paikan" -"keskustelua" niillä ei ole ollut. Nyt ne nukkuvat käpälät päällekkäin, "käsi kädessä". Joskus Retu on nuollut Mindin korvallista ja kirputtanut niskaa, mitä se tähän saakka on tehnyt vain minulle. Onko tässä kehkeytymässä sellainen kiintymys, että koirat kärsisivät, jos ne joutuisi erottamaan?

Koira (varsinkin lagotto!), lukee ihmistä hyvin tarkasti, mutta pystyykö tarkkailemalla tunnistamaan koiran tunteita? Ja tunteeko se oikeasti, vai tulkitsemmeko me vain sitä omassa ihmisen viitekehyksessä?     

[maija karjalainen]

Minun lagottoni vaikuttaa varsin tunnepitoiselta otukselta, jos tulkitsen sitä inhimillisestä kehyksestä. Usein kuitenkin tulkitsemani "tunteet" ovat koiralleni peliä, opittuja tapoja saada asioita, jotka se kokee mukaviksi. Esim. laske häntä alas, roikota päätä, katso suurilla silmillä hiukan ylöspäin korvat taakse liimattuna (näyttää surulliselta, pettyneeltä, masentuneelta, säälittävältä jne...)  niin saat lisärapsut, tai ulkoillessa laske häntä nopeasti, nosta pää pystyyn ja levitä nenä suureksi ja tillitä suoraan silmillä--> hämmästynyt/puoli pelästynyt vaikutelma ja sillä saattaa saada nuuskia samaa paikkaa kauemmin tai jopa vaikutettua lenkin suuntaan. 

Perustunteet varmasti ovat olemassa ja siitä on toki tutkimuksellistakin tietoa, mutta se mitä muuta koirat tuntevat, on ymmärtääkseni hiukan monimutkaisempi asia. Patricia McDonnellin kirjat sekä blogi ovat mielestäni melko mielenkiintoisia. Niissä on selvitelty koiran ja ihmisen välistä vuorovaikutusta ja tunteita sekä käyttäytymistä ja mahdollisia ongelmia erittäin selvällä tavalla, mutta koko ajan voimakkaasti tutkimustietoon nojaten. Itselleni koira on koira, mutta se on myös mitä suurimmassa määrin rakas perheenjäsen. Siksi koen tärkeäksi, että tiedän itse mitä koirani viestii. Se, että se saa "hoitaa minua" ts. nuuskia pääni läpi, työntää päänsä kainalooni ja kirputtaa ovat sille tärkeitä asioita. Minä sitten murahdan siinä vaiheessa, jos kirputtaminen muuttuu liian raisuksi. Sille on erittäin tärkeää saada olla mukana ja tietää olevansa hyväksytty jäsen. Yksinolon jälkeen se tekee tervehtimis-ja  läheisyysrituaalit ja sitten asia on taas selvä. Tämä koira ei ole koskaan ollut eroahdisteinen vaan on ottanut hyödyn irti omasta ajasta ja nukkunut autuaasti.

Linkki blogiin http://www.theotherendoftheleash.com/

Sen tiedän, että voin jättää koirani surutta hoitoon eri ihmisten luokse. Se on tyytyväinen saadessaan ruokaa ja päästessään leikkimään ja ulkoilemaan. Hoidossa se saa usein ekstra huomiota, joten lomat ovat usein "lomia" myös sille, enkä usko sen ikävöivän minua erityisesti. Jälleennäkemisen ilo on suuri, kun sitä haen hoidosta. Luulen, että minä olen se, jolla on ikävä, mutta kiintymys on molemminpuoleista ja syvää.  .

Koirien väliset kiintymyssuhteet ovat asia erikseen, mutta koska koira on laumaeläin luulen niiden vähitellen tottuvan siihen, että lauma on hieman isompi. Siinä vaiheessa kaikkia laumnjäseniä kohtaan on olemassa jonkinlaista kiintymystä tai hyväksyntää.

Maija

[Päivi Solmula]

Sen tiedän, että voin jättää koirani surutta hoitoon eri ihmisten luokse. Se on tyytyväinen saadessaan ruokaa ja päästessään leikkimään ja ulkoilemaan. Hoidossa se saa usein ekstra huomiota, joten lomat ovat usein "lomia" myös sille, enkä usko sen ikävöivän minua erityisesti. Jälleennäkemisen ilo on suuri, kun sitä haen hoidosta. Luulen, että minä olen se, jolla on ikävä, mutta kiintymys on molemminpuoleista ja syvää.  .

Valitettavasti itse en voi todeta vastaavaa. Eli joudumme todella miettimään, mihin koiramme voi jättää hoitoon, kun se sitä tarvitsee. Uskoisin, ettei tällaista ongelmaa olisi, jos paikassa olisi toisia tuttuja koiria, joiden kanssa se saisi touhuta koirien juttuja. Mutta valitettavasti meillä ei sellaista paikkaa ole vielä löytynyt...   Vaikka koirani saa ekstra huomiota hoidossa, ei se kuitenkaan ole samalla tavalla levollinen, kuin kotona. Esim. viime lauantaina hoidossa ja uni kotona maittoi sitten todella kunnolla.

Olen vuosittain kuntoutuksessa 2 viikkoa, jonka ajan koira on kotona mieheni kanssa. Kaksi ensimmäistä yötä se yleensä nukkuu, joko kokonaan tai osittain tuulikaapissa, valmiina vastaanottamaan minut heti ensimmäisenä, kun tulen kotiin. Jos pääsee juna-asemalle vastaan, ei pelkää, kuten yleensä, sillä tietää, että ovat minua vastassa. Vaikka mitään ei ole puhuttu. Sieltä se emäntä on aina ennenkin tullut.

Jos koiralla ei olisi tunteita, miksi se esim. etsisi jotakin tuttua koiraa kauan samasta kodista, jossa se on tottunut sen näkemään? Ei koira ymmärrä, että joku on kuollut, jos se ei ole saanut jättää jäähyväisiä. Kun ne on tehty, elämä taas jatkuu...

[Tuulikki Kostylev]

Hei!
Ootteko tutustuneet koiran mieli -hankkeeseen?
http://koiranmieli.edublogs.org/

Perustunteet löytyy koiralta.
Sosiaaliset tunteet esim.
-mustasukkaisuus
-ylpeys
-huumori
-syyllisyys
-kateus
Arkikokemuksen perusteella niitä on!Tutkimuksia niistä tehdään, mutta ovat kesken.

Esim. koira lakkaa tottelemasta käskyä, jos se näkee toisen koiran pääsevän vähemmällä:)

Marke pohti, pystyykö tarkkailemalla tunnistamaan koiran tunteita. Koiraharrastajien aivot tulkitsevat koiraneleitä kuten ihmiseleitä ( suomalainen tutkimus)

Onko koirilla kykyä empatiaan - todennäköisesti. Osaako koira lohduttaa - koirien on todettu lohduttavan aggression uhriksi joutunutta laumatoveriaan - lämpimät välit!

Koiran ja ihmisen suhde täyttää ystävyyssuhteen tuntomerkit, muistuttaa emo/jälkeläissuhdetta ( erosta seuraa eroahdistus). Ja koira vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan, oksitosiinieritys kiihtyy ( sama kuin imettäessä). On myös todettu koiran ja omistajan persoonallisuuksissa yhtäläisyyksiä.

Koirien sosiaalista kognitiota tutkitaan EEG-aivosähkökäyrällä ( silmien liikkeitä, mitä kohtaa kuvassa katsoo ja mitkä aivoalueet aktivoituvat.

Olin hauskalla luennolla, jonka piti Sanni Heinonen, joskus aikaa sitten. Poiminnat oli sieltä, itse en ole noista mitään ( valitettavasti!) keksaissut
Mieleen jäi hänen kommenttinsa: Koiran kerjäys ( tuijottaa silmiin) on mieletön kognitiivinen kyky