seuraava »

[Marke Myyrä]

Saattaa olla, että tästäkin aiheesta on jo aikaisempi ketju, mutta kun en löytänyt, niin otanpa ongelman esille tässä.

Miten te, lagottoihmiset, suhtaudutte nenäpunkkiin? Kaikkihan eivät usko sellaisen olemassaoloon edes. Retulta on kolmisen vuotta sitten hoidettu rankka tapaus, kun se (emmekä me muutkaan!) voineet nukkua yöllä sen ryystämiseltä ja kuonon hankaamiselta. Silloin eläinlääkäri diagnosoi nenäpunkin ja määräsi Stronghold-kuurille. Myöhemmin otettiin kuuri varmuuden vuoksi, kun sen kaverikoira sai jostakin nenäpunkin ja se lääkittiin. Molemmilla kerroilla pidin Retun karenssissa ja toiset koirat kierrettiin kaukaa.

Nyt taas muuan Retun leikkikaveri on hoidettu nenäpunkista. Kun kysyin ell:stä, pitäisikö jo silloin Retu ja Mindi lääkitä myös, pieneläinhoitaja sanoi, ettei kannata ennen kuin oireita ilmaantuu - jos ilmaantuu. Nyt molemmat ovat aivastelleet ja hierovat kuonoaan mattoon tai hankaavat käpälillään. Retu nuolla lipittää kirsuaan hyvin usein, ja siitä vuotaa kirkasta nestettä. Ryystämistä ei ole eikä muitakaan yöoireita. Nenäpunkkihan aktivoituu yöllä.

Keskiviikkona vien koirat rokotuksille ja silloin neuvottelen ell:n kanssa niiden lääkityksestä. Ja sehän tietää sitten karenssia kaikista harrastuksista muiden koirien kanssa, eikö?

Äimistelee kaikkiin punkkeihin perin kyllästynyt Marke-muori

[Mari Hiltunen]

Kyllä mie ainakin uskon että nenäpunkki on olemassa  ja tarttuu herkästi, samoin kun kennelyskä. Mutta olen myös kuullut että nenäpunkki olisi mennyt itsestään ohi ilman lääkitystä, lieko totta, en tiedä.

Jos koiralla on ikävä olla ja ryystää niin kyllä sille kannattaa helpotusta suoda lääkkeen muodossa. Voihan toki olla että kyseessä on flunssakin mutta varmasti tohtori osaapi sen sanoa. En kuitenkaan antaisi lääkettä varmuuden vuoksi vaan kysyisin ensin lääkäriltä.

Eikös nenäpunkki oikeasti ole sellainen hämähäkin näköinen, joka usein nukutuksessa tulee ulos nenästä jos tartunta on päällä? Korjatkaa jos olen väärässä.

Yök jokatapauksessa 

[Heli Herna]

Ei nenäpunkki mikään taruolento ole. Onpahan vain niin pieni otus, että kuulemma enimmäkseen tavataan vain ruumiinavausten yhteydessä. Voi varmaan tulla Marinkin kuvaamalla tavalla ulos sieraimesta. Jonkun lääkärin mukaan niitä on aina ja kaikkialla, mutta kaipaavat hoitoa vasta sitten, kun oikeasti aiheuttavat ongelmia. Toisaalta koirille, jotka työssään käyttävät nenäänsä (vaikkapa pelastuskoirat), niistä on todellista haittaa.

Toto menee perjantaina nukutettavaksi ja nenän tähystykseen. Sillä on pidempään lillunut nenässä sellaista valkoista limaa, joka haittaa todella paljon hajun tarkentamista. Kesällä se hävisi antibioottikuurilla, mutta koska palasi takaisin, on edessä tähystys. Nenäpunkkilääkkeitä Toto (ja Miina) ovat saaneet muutaman kerran, mutta nyt siitä ei ole ollut apua.

Heli, Toto ja siskonsa Miina

[Kati Valve]

Meillä on kerran ollut nenäpunkin aihettamaa vaivaa ja tirskuminen paheni kahdessa päivässä ihan mahdottomaksi - uskoisin, että oireet kyllä huomaa! Hessu ei ryystänyt eikä hangannut kuonoa, mutta pärski yöt ja päivät. Eläinlääkärille on mentävä, jotta selviää, onko nenässä mahdollisesti joku siemen, heinänkorsi tms. ja ellei muuta aiheuttajaa löydy, saa sen nenäpunkkilääkkeen (laajakirjoinen loislääke, parillakin kauppanimellä ymmärtääkseni). Nenäpunkkia ei tosiaan voi meidänkään lääkärin mukaan todeta kuin ruumiinavauksessa, niin pieni ja vikkelä hämähäkkieläin se on  ja viihtyy syvällä nenäkuorikoissa.
Hoito on pitkä, mutta oireet helpottivat meillä muutamassa päivässä. Kurjinta oli, kun ei voinut leikkiä kenenkään koirakaverin kanssa (tarttuu helposti)! Nenäpunkki ei ole vaarallinen mutta kiusallinen kylläkin. Luulisin, ettei lääkettä tai sen tarvetta tähänkään vaivaan pitäisi itse arpoa. Ja tarvitseehan sen reseptinkin, kun ei ole tavallinen matolääke.

[Marke Myyrä]

Käytin koirat ell:llä, ja hän antoi oireiden perusteella nenäpunkkilääkityksen (Milbemax). Samalla hän suositteli viikon lomaa koiraporukoista. Elävät pöpöt kuolevat muutamassa päivässä, ja kun lääkitys on päällä, munat sitä mukaa kun sikiävät. Retu ja Mindi eivät siis liiku tartuttajina nyt, ja niillä on lääkityksen ajan suoja muilta koirilta tulevia nenäpunkkeja vastaan. Kunhan nyt saadaan nämä oireet hallintaan (kirsun nuolemiset, nenän vuoto, kuonon hinkkaaminen...), niin olemme tyytyväisiä - taas toistaiseksi. Jos lääkitys ei paranna oireita, ne johtuvat jostakin muusta syystä. "Ainut idioottivarma tapa todeta nenäpunkki on kuolettaa koira ja halkaista kallo", sanoi lääkäri. Se vaikutti minusta turhan radikaalilta toimenpiteeltä, joten luovuimme siitä - punkkeja tai ei!

Varmuuden vuoksi pidämme kuitenkin turvaväliä toisiin koiriin. Myöskin ensi pyhän agitreenit jätämme väliin, samoin kuin flyball-näytöksen Lounaispuistossa, johon Retu oli kutsuttu "vierailevaksi tähdeksi"!

[Heli Herna]

Ei kuoletettu Totokaan eikä siis nähty nenäpunkkeja. Mitään vieraita esineitä ei tähystyksessä nähty eikä myöskään mitään isompaa kasvanut nenässä. Mutta limakalvoärsytystä ja limaa senkin edestä. Lisäksi silmät vähän rähmivät. 

Lähinnä kaksi vaihtoehtoa: krooninen sieraintulehdus tai allergia. 16 päivää antibioottia ja 40 päivää kortisonia. Kontrolli ja lumien tultua ehkä vielä allergiatestit. - Pitkäaikainen lääkitys ei tietystikään kivaa, mutta kuntoonhan tuo olisi saatava. Töistä ei voida edes haaveilla pitkiin aikoihin, mutta nenänkäyttöä voidaan tietysti treeni- ja mielenvirkistysmielessä jatkaa.

Toto ehdottaa varmasti, että jospa olisi snautseriallergiaa...

Heli, Toto ja Miina-sisko

[Marke Myyrä]

Voi Toto-raasua! Onpas teillä siellä nyt pitkällinen riesa... Tuo on nyt kyllä totinen tilanne kuonotyöläiselle! Toivotaan, että tuosta lääkityksestä tokenee.

Myötätuntoisin terkuin Marke ja aivastelevat koiransa Mindi & Retu

[Marika Vasankari]

Heippa vaan kaikille!

Olen sivuja lueskellut pitemmän aikaan ja vihdoin uskaltauduin jäseneksi
Kotona meillä häärii reilu vuoden ikäinen lagotto neiti Taika sekä reilu viisi vuotias parsonrusseli poika Jekku. Lueskelin näitä nenätekstejä ja ajattelin kirjoittaa meidän tilanteesta nenäoireilun suhteen.

Kun jekku oli puolitoista vuotias se alkoi oireilla ennen joulua reverse sneezingillä sekä kirkkaalla eritteellä nenästä. Aikaisemmin oli ollut nenäpunkkia joten sitä oletettiin nytkin ja aloitettiin lääkitys, joka ei sitten tehonnutkaan,,kokeiltiin eri lääkkeet läpi..eläinlääkärille joka tutki nenän, ei mitään outoa löytynyt, kokeiltiin allergialääkkeitä jotka isommalla annoksella auttoivat hieman, kun annosta pienensi oireet palasivat. Kortisoniakin kokeiltiin mutta lopetin kesken koska aiheutti muita sivuvaikutuksia.Sitten kevätpuolella mentiin taas lääkäriin joka kunnolla nyt tähysti nenän ja nielun, edelleenkään mitään hälyttävää ei löytynyt. Diagnoosiksi hyvänlaatuinen nenähermon ärsytystila.
Aluksi meitä ohjattiin antamaan ennalta ehkäisevänä nenäpunkkilääkettä tietyin välein koska ei voinut varmaa tietää?? vielä onko punkkeja.. Koska siitä ei apua ollut lopetin sen antamisen.
Kovasti helpotti tieto siitä ettei ole mitään vakavaa, ensimmäisenä pelkäsi tietebnkin kasvaimia.. Jekku on porskuttanut hyväkuntoisena menemään, mitään lääkitystä sillä ei ole sen jälkeen ollut, nenä vuotaa välillä enemmän, välillä vähemmän, niiskutuksia tulee kun kaulan ja selän lihakset kireällä(tämä selvisi homeopaatin luona) tai kun voimakkaita tuoksuja esim. juoksu hajuja.Jekku kastroitiin kevälällä mikä mielestäni myöskin helpotti oireilua.Tulipas pitkä tarina mutta ajattelin kertoa koska tämmöisestä vaivasta en ollut kuullut keneltäkään..

Marika ja muksunsa:)

[Heli Herna]

Kaikenlaista sitä nenästä voikin löytyä tai olla löytymättä...

Mielenkiintoista oli lukea Jekunkin oireista ja tutkimuksista. Pitäisi ehkä olla onnellinen, että Totolta sentään saatiin tähystyksessä  selvä tulos ja päästään sitä hoitamaan täsmälääkityksellä vaikka aiheuttaja vielä onkin hakusessa.

Niiskumatonta ja pärskimätöntä syksyä kaikille - kohta taitaa tulla lunta...

Heli, Toto ja Miina

[Marika Vasankari]

Toivotaan että Toto pääsee nenävaivastaan eroon, hyvä on kun on tutkittu eikä mitään vakavaa löytynyt! itse tulin siihen tulokseen silloin että kannattaa olla tosi tarkkana kauanko lääkitsee mitäkin vaivaa ja miettiä onko lääkkeestä apua vai voiko vaan pahentaa oiretta,,,hankalaahan se on ku  yleensä vielä jokainen el.lääkäri antaa erilaisen mielipiteen asiasta...
Meillä Raahessa oli tänä aamuna lumi maassa! Kyllä oli naperoilla hyvät ilmeet kun päästin aamulla pihalle, jekkua inhotti ku tassut kastuu kylmään lumeen, taika puolestaan oli kovin innostunut ja maistelikin vähän tuota valkoista kuorrutetta