seuraava »

[maija karjalainen]

Nopea kyssäri käytännön tarpeeseen.

Millaisia kengät on hyvät? Mulla menee lenkkarit vaihtoon eilisten luikujen, saksipotkujen ja mutapyllähdysten jälkeen. Myönnettäköön, että keli oli melko ekstreme ts. ruohikko ei paljon liukkaampi ja mutaisempi voi enää olla.

Nyt on harkinnassa a) nappikset b) jonkunsortin maastolenkkarit kunnon jarrupaloilla tai c) joku muu mikä?

Toinen juttu taitaa sitten olla se ikuisuus kysymys mihin ihmeeseen survoo kaikki motivointi asiat...mä olen suurehko koirannameilta haiseva vinkulelu, joka juokseeja pomppii...wubba on pakko olla kriisitilanteita varten, muovipullo toimii kivasti kanssa, nameja on pakko olla reilusti ja toki kakkapussit ja klikkerit ja ja ja  Miten muut olette ratkaiseet simppelit käytännön ongelmat?

[Hanna Salovuori]

Treeniliivi ja nappikset. Hiekalle (ja vastaavat alustat) pienillä nappuloilla, nurmelle isoilla. Noita motivointiasioita mulla ei kovin paljon ole, namit ja joku lelu. Ne menee mainiosti liivin taskuihin. 

Tarvitsetko oikeasti kaikki nuo tavarat? Voisiko joku muu avustaa ja antaa niitä treenin aikana, jos on tarvetta? 

[Julia Åivo]

Mulla on lenkkarit mattopohjalle, ja juniorinappikset nurmelle ja hiekalle. Juniori siksi, että niissä on matalat nappulat, korkeammat vois ruoholla olla paremmat mutta pelkään että tallaan niillä koiran päälle, tulisi pahempaa jälkeä kuin matalilla nappuloilla. Ja olivat edullisetkin Ihan hyvin noilla on pysynyt pystyssä märälläkin nurmella. Aglitykengät ei mun jalkaan sopineet ollenkaan.

Onko muuten suosituksia tekonurmelle, kai siihenkin pintaan on olemassa omat kenkänsä urheilukaupoissa? Agilityyn tarkoitetut kengät, onko ne nyt Ditat, ei mulle siis sopineet lestiltään, ja muutenkin ajattelisin että yksi kenkä ei voi toimia kaikilla alustoilla.

[maija karjalainen]

Eittämättä mun varustus on melkoinen. Meillä oli hiukan tiukkaa muutaman huonon kokemuksen jälkeen radalla ja siksi kaikki mahdollinen ja mahdoton oli tarpeen. Nyt vois varmaan jo pudottaa ylimääräisiä pois. Namit on kaikkein olennaisimmat, mutta riippuen siitä millasta treeniä tehdään saattaa muukin varustus olla ihan näppärää.

Ehkäpä lähden näiden viestien perusteella katselemaan junnunappiksia näin alkuun. Kenttä missä me treenataan on koko talvikauden märkä ja mutainen (Belgian ihana harmaa talvi...) ruohokenttä.  Ja mua hirvittää myös tuo koiran liiskaaminen. Pupu ei tunne sellasta käsitettä kuin "liian lähellä". Sen ajatusmalli on liki, likempänä, liiskana vasten ja sama pätee toisinaan vauhdissa.    

[Julia Åivo]

Sen takia varmaan turvallisemmat on noi matalat nappulat, niillä ei niin saa vahinkoa käpäliin. Noita mun tossuja oli kokoon 39 asti ja eivät tosiaan olleet kuin muutaman kympin. Aikuistenkin malleissa varmaan on matalanappulaisia kenkiä, lähinnä kai hiekalle tarkoitettuja? Koska agisuoritus on niin lyhyt niin minusta tuommoinen edullisempikin kenkä riittää, kun kentät tosiaan on usein mitä on niin turha sinne on satojen eurojen monoja ostaa.

[Maija Mattila]

Olen aina ollut sitä mieltä että vaatteilla ei urheilla ja samoin ajattelin kenkien suhteen, pitkään painelinkin ihan kuluneilla lenkkareilla... viime kesän kisoissa kaverini kaatui erittäin märällä nurmella, seuraukset olivat sellaiset että vieläkin käy lääkärissä kun ei oikein tiedetä mitä sisuskaluissa tapahtui (hän kärsi kipuja kotona melko kauan..)eli jonkinlainen repeämä oli tapahtunut joka tapauksessa.
 Seuraavalla viikolla painelin urheilukauppaan ja ostin ensimmäiset napparit jotka jalkaani sopivat, jalkani koko on 42-43, leveä lestinen, reuman turvottama ym. muuta kivaa joten ihan mikä tahansa ei jalkaani sovi. Sattumalta nahkaiset nappikset puoleen hintaan (60€), sopivat nurmelle, hiekalle ja tekonurmelle. Koska olen isokokoinen ja hidas niin jokainen askel joka vähänkin nopeammin minua eteen vie on tarpeen, ennen kaikkea uskallan juosta nyt paremmin eikä tarvitse pelätä että nivelrikkoinen polveni pääsee nytkähtämään jalan liukuessa alustassa. Suoritukset ovat todella lyhyitä joten halvemmatkin kengät käyvät, itselleni oli vain pakko valita ne jotka jotenkin jalkaani sentään sopivat ja nahkaiset sen vuoksi että se muotoutuu ajan myötä parhaiten. Nyt käytän niitä myös sisähallissa treenatessa, siellä pohja tarttuu liikaa tavallisiin lenkkareihin ja aiheuttaa vääntöä jaloissa ja lantiossa (vanha mikä vanha...).

[Ida Danielsson]

Mulla on treeneissä aina ihan normilenkkarit, toisessa taskussa nakin paloja ja toisessa narulelu. Ei siis mitään sen kummempia varusteita, noilla mennään . Treenikassista löytyy tietysti vielä vesikippo ja -pullo sekä namipurkki/-alusta.

[Maija Mattila]

Ida sinä olet niin nuori ja kevyt vielä pysyt tolpillasi paremmin kuin tällainen vanha "kremppajalka". Omalla seuran ulkokentällä mennään treeneissä meilläkin vielä normi lenkkareilla.

[Aino Melasniemi]

Mäkin oon pyrkinyt pärjäämään mahdollisimman vähillä varusteilla. Oon sitä mieltä että kisoissa pärjätään jollain ihan muulla kuin kengillä. Lisäksi en usko että siitä saa mainittavaa etua, vaikka omistaisi jokaiselle alustalle erilaiset kengät.

Monia vuosia treenasin ja kisasin ihan tavallisilla lenkkareilla. Luigin kanssa puolestaan treenasin ja kisasin pitkään Salomonin jonkinlaisilla retkeilykenkillä. Ei varmasti kaikista keveimmät, mutta ei ne mulla vauhtia hidastaneet ja toisaalta pohjassa oli edes vähän enemmän pitoa kuin normilenkkarissa.

Toisaalta en juuri koskaan ole treenannut oikealle nurmella ja kisojakaan ei oikeastaan koskaan ole oikealla nurmella, joten siksikään en ole joutunut kenkäasiaan tarkemmin paneutumaan. Jos treenaisin liukkaalla nurmella, kuten Maija ja Pupu, niin silloin olisin minäkin varmasti joutunut jo aiemmin miettimään kenkäasiaa enemmän.

Viime kesänä jouduin tosiaan sitten sm-kisojen vuoksi ensimmäistä kertaa oikeasti miettimään tarkemmin tätä kenkäasiaa, koska raskauden vuoksi halusin minimoida mahdollisuuden kaatumiseen ja vieläpä kun sm-kisat järjestettiin keinonurmella ulkona, jonka ajattelin sadesään sattuessa voivan olla oikeasti liukas.

Keinonurmellahan moni agilityihminen suosii suunnistuskenkiä ja pesiskenkiä. Toisethan vannovat myös nastallisten suunnistuskenkien nimeen, joita yleensä agilityalustoilla saakin käyttää. Tosin sm-kisa-alustalla nastat oli kielletty, joten niitä en siksi voinut edes harkita. Enkä muutenkaan ole vakuuttunut saako nastoista agilityssa lisähyötyä, kun agilityssa ei kuitenkaan juosta (ainakaan yleensä) lumella, jäällä tai esim. märkien puunrunkojen yli. Pesiskenkiä en muistaakseni miettinyt siksi, että ne on kaiketi yleensä tehty hiekkatekonurmelle, kun taas sm-kisat oli kumirouhetekonurmella.
Nappikset puolestaan tippui listalta pois siksi, että ajattelin ettei niillä mitenkään voi olla yhtä mukava juosta kuin suunnistuskengillä/maastojuoksukengillä. Jälkimmäiset on kuitenkin tehty vain ja ainoastaan juoksemiseen, kun taas edellisillä pitää pystyä myös potkimaan palloa.

Kaiken tämän pähkäilyn jälkeen ostin lopulta Salomonin Speedcross 2-maastojuoksukengät, joiden pitävää pohjaa erityisesti kehuttiin (googlettamalla löytyy helposti lisätietoa mikäli jotakuta kiinnostaa..). Noiden plussana on myös se, että ei oo nauhoja joita pitäis solmia tai jotka vois aueta. Miinuksena tosin todettakoon, että toisin kuin äkkiseltään voisi maastojuoksukengästä kuvitella, niin ainakaan noissa ei ole mitään vedenpitävää kalvoa.

Treeniliiviäkään en oo koskaan agilityssa käyttänyt, meillä mennään vaan pallo taskussa ja joskus harvoin on muutama makupala toisessa taskussa. Pallokaan ei tosin aina ole mun taskussa, vaan se voi lentää myös kouluttajan kädestä, missä on se etu että koira todennäköisemmin palkkautuu oikeammalla hetkellä kuin jos sitä suorituksen päätteeksi alkaa omasta taskusta vielä kaivelemaan.

[maija karjalainen]

Olen googlannut ja katsellut silmäni kipeiksi ja tullut tulokseen, että todennäköisimmin parhaiten sopivat kengät ovat (maa)hockey-kengät. Sitä pelataan ulkona ja nurmikolla, peli on nopeaa, joten pohjan pito on tärkeää. Toisaalta kengät ovat enemmän tavallisen lenkkarin näköiset kuin nappikset - jotenkin tukevamman oloiset. Itse en oikeastaan hae lisää vauhtia kengillä vaan selkeästi turvallista ja mukavaa treeniä. Meillä ei ole koko talvikaudella mitään toivoa kuivasta kentästä. Hyvälläkin säällä järjetön aamu-/iltakaste kanavan varrella takaa liukkaan nurmen. Mulle muutamat satunnaiset liukastelut aiemmin on olleet ihan perussettiä, mutta edellisten treenien pesisliuku/saksipotkusarjat oli kaukana treenistä. Jospa uusilla kengillä voisi keskittyä ohjaamiseen ja koiraan tasapainoilun ja juoksemisen sijaan...

 Jos me joskus päästään siihen pisteeseen, että kisataan, niin voi onnenpotku! Mutta juhlaa on jo se, että me päästiin hiukan edistyneempien ryhmään ja saadaan treenata hankalampiakin ratoja välillä.

[Sirpa Jääskeläinen]

Juu, ei agilityssä varusteillä pärjätä, mutta kyllä ne hyvät kengät kannattaa olla, kuten muutenkin joka päiväisessä elämässä. Itse treenasin pitkään lenkkareilla, mutta kesällä hankin sitten fudiskengät kun halvalla sai ! Koska me treenataan talvella sisähallissa tekonurmella, ostin ns. Turffi-kengät, joita jalkapalloilijat käyttävät sisähalleissa. Niitä myydään ainakin urheiluliikkeissä ja malleja löytyy joka merkistä. Olen ollut kyllä tyytyväinen, sillä lenkkarit olivat aika liukkaat Olen pitänyt niitä myös hiekkakentillä treeneissä ja kisoissa ja hyvin on ainakin minulla toimineet

[Aino Melasniemi]

Maahockey-kenkä kuulostaa kyllä hyvältä valinnalta. Nopealla googlettamisella löysin tiedon että esim. Dita-agilitykenkähän on nimenomaan maahockey-kenkä.

Kuulostaapa teillä kyllä Maija olevan varsin liukkaat ja jopa hieman vaaralliset treeniolosuhteet siellä ihan koiraakin ajatellen. Hui. Noh, toisaalta, eipä siitä vielä niin montaa vuotta ole kun Suomessakin treenattiin agilitya lämpimien sisähallien sijasta ulkona läpi talven ja pysyihän ne koirat silloinkin kyydissä mukana.

[Julia Åivo]

Meillä toisessa hallissa matto on valitettavan liukas, mä olen itse vetänyt pari kertaa nurin ja viimeksi Luca rysähti hypyltä suoraan turvalleen, luulin jo että nyt meni jalat poikki mutta onneksi ei vahinkoa kuitenkaan tullut. Toisessa hallissa onneksi pitävämpi hiekkapohja.
'
Noi turf-kengäthän kuulostaa tosi hyvältä, nyt muistan että joku niitä joskus suosittelikin mutta jäi silloin hankkimatta, ja sitten unohdin koko jutun. Sen verran voisi kyllä välineurheilla että hankkisi nuo, näyttävät sopivan hiekkapohjallekin.

[Maija Mattila]

Noita agiin sopivia kenkiä on varmaan paljon, ihan tavallisista lenkkareista alkaen. Epäilevästi noita omiani kokeilinkin ekalla kerralla, onhan jalkapallossa tärkeää jalkojen nopea työskentely kääntymisineen ym. ehkä siksi nuo sopivat ainakin minun liikkumiseeni yllättävän hyvin. Meillä on tässä lähellä nuo Rauman kisat välillä nurmella, aina kun luokkia on enemmän on osa nurmella ja osa hiekkakentällä. Kesän kisoissa olin viimeisenä koirakkona nurmikentällä ja siitä suoraan hiekkakentälle rataan tutustumaan, huhhuh, en ehtinyt kenkiä vaihtamaan ja tosi hyvin nappikset toimi sielläkin. Näen niiden hyödyn suurimpana oman turvallisuuden vuoksi, jaloissa kun on vaivaan varpaista asti on tärkeää säilyttää oma liikuntakyky, ajattelin että tässä iässä voi satsata jo itseenkin sen verran  ja jos minä loukkaannun on koirien lenkittäminen hankalaa, "vapaaehtoisia" lenkittäjiä löytyy vain "pakottamalla" 

En tiedä mitä nuo eri lajien kengät eroavat toisistaan kun nappiksiakin on niin erilaisia, omissa nuo "napit" on sellaisia 2-3cm pitkiä liuskan mallisia jotka kiertävät kengän reunaa, päkiän alla myös muutama, niillä voi olla joku oma nimikin, en vain tiedä muuta kuin mihin alustaan ne sopivat.

[maija karjalainen]

Hukuttauduin eilen urheilunvälinekauppaan (kooltaan n. 2x normi Prisma) ja kävin järjestelmällisesti läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat kengät. Hockeykengät (Dita ja Grey's) olisivat olleet melkolailla näpsäkän näköiset ja oloiset - lesti ei sopinut mulle ollenkaan niissä malleissa missä oli kokoja. Melkolailla samanlaista pohjaa on myös jalkapallokengissä. Niitä sanotaan ns. multikengiksi, koska käyvät märälle nurmelle, hiekalle, kovalle ja pehmeälle. Pito perustuu siihen, että niitä matalampia nappuloita on ihan älyttömästi, kun taas perinteisemmissä liukkaalle nurmelle tarkoitetuuissa nappiksissa nappeja on aika vähän, mutta ne on aika julman kokoisia. Päädyin sitten niihin "multinappiksiin". Haasteelista on agilitykenkien hankinta. Pienenä hupina sain hihittää kaupan palloilukenkien myyjän ilmeelle "siis tarttet pitoa kenkiin, kun koiran kanssa treenaat, right..." Agilityä ei täällä tunneta ollenkaan, eikä sillä jannulla ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mitä mä teen ja miksi tarvitsen moisia kenkiä.

Meillä on eittämättä riskialtis kenttä ja välillä itseäkin hirvittää koiran puolesta - tuolla eläimellä kun ei paljon järki päätä pakota agikentällä. Se survaisee menovaihteen päälle. Toisaalta on hauskaa huomata jo näinkin lyhyen treenaamisen jälkeen, että koiran lihaksisto muuttuu ja sen ketteryys ja vikkelyys on ihan toista luokkaa kuin ennen. Ja minä aidosti luulin, että se on ihan ketterä. Innolla odotan mitä siitä saa irti ja mitä itsestä irtoaa.