seuraava »

[maija karjalainen]

Seurailin eilen pitkään agitreenejä, joissa oli paljon bordereita. Lähes kaikki treenasivat hyvin tiukkaan ja tarkasti kontakteja. Lähes kaikki myös olivat taipuvaisia hyppäämään liiian aikaisin pois, joten treeni oli tarpeen. Pupun juoksee kontaktit. Ainoastaan, jos minä pysähdyn ja hämmennyn  ja hämmennän koirani täysin, se saattaa hypätä keskeltä estettä pois.

Miten muilla lagotoilla on? Itsekseni tuumailin, josko melko maanläheinen askellus vaikuttaisi siihen, ettei Pupu ole niin hyppyherkkä kaltevilla pinnoilla ts. kontakteilla kuin tanssahtelevat borderit. En ole nähnyt lagottoja koskaan agiradalla, joten en voi kuin arvailla.

Maija

[Hanna Salovuori]

Kyllä lagottokin halutessaan hyppää kontaktin yli...  Meillä tavoite on 2on-2off -kontakti, eli koira pysähtyy alastulossa etutassut maassa ja takatassut esteellä. En käytä tuohon pysähtymiseen mitään eri käskyä, vaan se ikäänkuin sisältyy esteen suorittamiseen. Vapautussana on sitten käytössä, ja jos en vaadi täydellistä pysähdystä, niin vapautan jo siinä vaiheessa kun koira vasta "ajattelee pysähdystä".

Meillä tuo on toiminut, ja kumpikin on kyllä sellaisia loikkijoita että en tuosta luovu. 

[maija karjalainen]

Mä olen pohtinut tuota 2o2o kontaktia, mutta mä olen ihan noviisi ja intoa on enemmän kuin taitoa Ja kun Pupu ei toistaiseksi ole hyppinyt kontakteilta pois, niin en ole sitten niitä jänt pohtimaan. Saas nähdä mitä tapahtuu kun tulee lisää tiukkoja mutkia, vauhtia ja vaarallisia tilanteita - saattaa hyvinkin olla, että hypyt kontaktien yli alkavat vasta hiukan tiukemmissa tilanteissa. Ja sittenhän meillä on ongelma ja koira joka pohtii "miten niin ei suoritus kelpaa? Menin ihan nopeasti ja ihan just niinkuin pyysit." Vaan tämä se dilemma onkin - pitäkö mun ennakoida mahdollisesti ilmenevät ongelmat kontakteilla vai olla vaan sairaan onnellinen just nyt, kun se paahtaa ne juosten?

Täkäläinen tyyli tuntuis tukevan treenifilosofiaa "kaahaa ja kohella - pohdi myöhemmin" ja se me ollaan sisäistetty. Oma valssaukseni on yhtä sujuvaa kuin mursulla, mutta koira on toistaiseksi yleensä mennyt oikean esteen oikealta puolelta ja mursuilusta ei sakoteta.   

Maija

[Kaisa Karppinen]

Minä opetin naksun avulla. Eli kauhea määrä kontaktitreeniä, ja aina kun koira on 2on2off asennossa niin välittömasti naksu+palkka. Eka tätä opeteltiin hihnalla ohjaten.Vaikka me ei mitään hyviä agissa vielä ollakkaan, kontakteissa ei ole ollut mitään ongelmia (*koputtaa puuta*). Taavi on kentällä tosi vauhtihirmu, mutta kontaktit se on aina tehnyt tosi nätisti, koska tietää että kun lopussa pysähtyy kontaktille, niin voi saada nameja (ahmatti kyseessä) Minäkin olen opettanut niin, että kontaktilta pääsee pois vasta käskystä "tule". Luulenpa että tuohon on auttanut myös se, että alusta asti olen huolehtinut siitä, ettei koira koskaan pääse hyppäämään ennen kontaktipintaa (kouluttajan ohje), joten ei ole tullut edes sellaista tapaa koiralle, vaan sille ainut reitti alas on kontaktin kautta

[Hanna Salovuori]

Mä taas opetin tuon namialustan kanssa (muukin target käy). Eli ensin opetetaan koira tasaisella hakemaan palkkaa namialustalta. Tähän riittää yleensä muutama toisto. Sitten namialusta laitetaan kontaktin alle maahan niin, että etutassuille jää vielä sopivasti tilaa mahtua esteen ja alustan väliin. Kun koira tulee alas ja pysähtyy syömään, sille annetaan alussa vielä lisää nameja, mutta alustalle (ei siis suoraan kädestä). Näin saadaan alustalle arvoa eikä koira seuraa kättä. Pikkuhiljaa tuohon lisätään ohjaajan liikettä pysähtymishetkellä, etäisyyttä ym. Ja vapautus sitten jollain käskyllä.

Meillä tuo on mennyt varsinkin Miolle aika hyvin perille, sillä on usein suu jo kuolassa kun se tulee kontaktiestettä alas - se tietää jo valmiiksi saavansa palkkaa (vaikka ei nykyään aina saakaan sitä heti)... 

[Julia Åivo]

Luca on opetettu 2on2off-menetelmällä. Opetin kyllä merkkaamaan alustan tassuilla, jolloin paikka tulee selvemmäksi, eli etutassujen on oltava maassa, ei puomilla, pysähtyessä.

Jos nyt saisin valita, opettaisin ehdottomasti kuonokosketuksen. Lilon kanssa se on toiminut suorastaan hurjan hyvin, Lilo rakastaa kontakteja toisin kuin Luca, jolle ne ovat pakkopysähdyksiä. Tähän voi toki vaikuttaa se, että ennen räimin Lucan takaisin kontaktille jos se ei pysähtynyt Näin kontakteista ei tullut sille mitenkään kiva juttu. Nykyään kontaktin hyppäämisestä "rangaistaan" maahan-käskyllä, mikä onkin toiminut hyvin. Mutta kaikenkaikkiaan näkemäni kuonokosketukselle opetetut koirat tekevät kontaktit paremmin ja nopeammin, ja tosissaan pitävät niistä.

Mutta olipa menetelmä mikä vaan, kontaktit kannattaa ehdottomasti opettaa heti alusta asti eikä antaa koiran juosta läpi siksi että se on aloittelija! Ainakin maksikokoisen koiran kanssa niistä melkein varmasti tulee jatkossa ongelma, jos ei pohjatyö ole tehty.

[Hanna Salovuori]

Mä en ole koskaan palauttanut koiraa takaisin kontaktille, vaan koko este on sitten tehty uudestaan. Mä ajattelen tuon niin, että palautus on erillinen juttu, ja koiran pitäisi osata tuo esteen suoritus pakettina. Eli itseasiassa se esteen "juttu" on nimenomaan se loppuasento, siihen vain päästään kulkemalla esteen yli. Tuosta huolimatta varsinkin Mio on joskus tarjonnut peruutusta takaisin kontaktille, enkä missään tapauksessa halua vahvistaa sitä (palaaminen kontaktille -> hyl).

Olen ehdottoman samaa mieltä tuosta kontaktien opettamisesta jo alkuvaiheessa!

[maija karjalainen]

Taitaa olla meillä sitten kontaktien pohtimisen paikka... eittämättä hyvä pohjatyö on varmasti paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä. Belgialainen ajttelutapa nyt vaan on ihan kaikessa se, että ongelmat ratkaistaan sitten kun niitä tulee, eikä turhaan ennakoida ja varmistella. Innolla odotan sitä, että saan selvittää heikolla hollannilla "mutkun se olis varmaan ihan tosi hyvä juttu, että voitasko me vähän treenailla tossa sivussa vaan?"    Kulttuurierot ne on treeneissäkin näemmä melkoiset.

[Julia Åivo]

Ei missään nimessä kontaktille palauttaminen olekaan hyvä juttu, jouduttiin se kantapään kautta toteamaan. Mutta joku "rangaistus" koiran pitää kontaktin loikkaamisesta saada, välittömästi kun se tulee kontaktin yli. Jos esteen vaan ottaa uudestaan ei syy-seuraussuhde ole koiralle selvä.  Tuo maahanmeno on yleensä toimiva, meno loppuu jos kontakti ohitetaan ja sehän on useimmille agikoirille pahin rangaistus..  Sitten vasta kontakti otetaan uusiksi.

[Maija Mattila]

Meillä ei Niilon kanssa ole kontaktit olleet mitkään ongelmat ja se on lähinnä ne mennyt "juosten" alas, kunnes kesällä Rauman kisoissa ainoa vitonen A:n alastulolta kun ohjaaja kirmasi vähän liian nopeasti eteenpäin, rata tietty muuten puhdas ja aikakin olisi riittänyt.
Nyt meillä molempia poikia opetetaan ottamaan kontaktit pysähdyksen kera  eli opetan ne suoritukset ihan uudelleen enkä palauttele kontaktille koska kisoissa näkee koiria jotka tietävät että kontakti pitää ottaa ja kun ne hyppäävät sen yli, ne myös palaavat omatoimisesti käymään siellä kontaktilla ja rata tietty hylätään. Käytän kyllä A:n alastulossa käskyä; odota, joka meillä on jostain syystä ollut aina myös puomilla ja toimii siellä, liikkeelle pääsee nykyään tule-käskyllä ja se tulee mahdollisimman nopeasti. Käsky "odota" on varmaan tullut siitä kun ohjaaja on aina jäljessä ja karjuu odota  , paikallamakuussa ym. on tuo sama käsky ja sen ne on mieltäneet paikallaan oloksi.
Jokaisen pitää aina miettiä se omalle koiralle ja itselle sopiva tapa toimia, hyvä kuunnella kaikkia versioita ja testata mikä tuntuu sopivalta. Meille ei ehkä tuo maahan käsky toimisi, tai ehkä se ei itselleni tunnu sopivalta 

[Hanna Salovuori]

Mutta joku "rangaistus" koiran pitää kontaktin loikkaamisesta saada, välittömästi kun se tulee kontaktin yli. Jos esteen vaan ottaa uudestaan ei syy-seuraussuhde ole koiralle selvä. 

Meillä riittävä rangaistus on minun olemukseni, josta koira pystyy lukemaan että nyt ei mennyt ihan putkeen... Herkälle tai epävarmalle koiralle (en tarkoita arkaa, vaan epävarmaa siitä, tekeekö oikein) vahva rangaistus voi aiheuttaa pidemmän päälle isomman haitan. Mutta koirakohtaista toki tuokin.

[Julia Åivo]

Mä en luottaisi siihen että koira hoksaa itse missä meni vikaan.. No Luca ainakin on sen verran kova ja käy agissa kuumana, että sille on ihan sama kuinka vihaiselta minä näytän Tuo maahankäsky on minusta siksi hyvä, että koiraan ei tarvi koskea, se ei ole mikään varsinainen rangaistus, mutta koira ei pääse etenemäänkään eli ei saa palkkaa kontaktin hyppäämisestä. Eli se toimii sekä luupäillä että herkemmilläkin koirilla.

En siis käske Lucaa maahan kontakteilla sinänsä, meillä käsky on alas ja tavoitteena 2on2off tyyppinen ratkaisu... Mutta jos Luca juoksee kontaktin läpi pysähtymättä, se joutuu sitten pysähtymään maahan-käskyllä ja sen jälkeen este otetaan uusiksi.

[Oona Häikiö]

Meillä oli alussa 2o2o kontaktit, mutta nyt kun kisataan, niin oon jättänyt ne puomilta ja keinulta pois koska Hilda ottaa ne itse ja menee mieluiten ravaamalla. A:lle yleensä ohjaan tarkasti tai sanon käskyn 'ota' ja se toimii, kun Hilda on kohtuullisen herkkä. Jos kontakti A:lla menee rikki, niin koko este uusiksi ja rangaistukseksi Hildalle riittää oma olemukseni ja sanon sille että 'hupsis'.
Täytyy kyllä sanoa että kontaktit ei ole koskaan meillä ollut mikään ongelma, kun taas moni muu juttu on