Meillä Ricon suosikkileluja ovat kaikki mikä vinkuu, lentää ja mitä voi riepotella. Rico on todella nopealiikkeinen reaktioiltaan ja lähtee yleensä kaikenlaiseen leikkimiseen innolla mukaan.
Ronin ehdottomia suosikkeja ovat pehmolelut. Ronin mielestä on mahtava juttu, että hän menee karkuun pehmolelun kanssa, sitten tulee ”taistelu” ja jos Roni voittaa, hän onnessaan mussuttaa saalistaan pitäen sitä tiukasti etukäpälöiden välissä.
Koirat tykkäävät myös yrittää napata leluja toisiltaan ja Rico pystyy nopeudella aika hyvin jallittamaan ja taklaamaan kropalla Ronia. Toisaalta Roni on kuin itsepäinen aasi eikä päästä irti ”saaliista” vaan jalat tanassa pitää leluparasta kiinni
Kumpikin meillä rakastaa esineiden hakemista, sekä sisällä että ulkona. Samoin tykkäävät etsiä piilotettuja tavaroita. Kaikenlaiset temput ja tokomaiset liikkeet ovat superkivoja niiden mielestä. Samoin kun joku uusi juttu alkaa sujua, kyllä ne nauttivat ja ovat tyytyväisen tuntuisia. Kerran tässä ulkona heitin haettavaksi hanskani, toisen toiseen suuntaan ja toisen toiseen. Ronille tarkoitettu hanska meni paikkaan, jossa kasvaa takiaispensaita. Roni mietti, kuinkas nyt – se todella inhoaa takiaisia. Rico katseli vähän aikaa Ronin soutamista ja huopaamista, meni sitten reippaana pusikkoon, nappasi hanskan ja heitti sen Ronin jalkoihin, ”Siinä on sun hanskas!”. Ja Roni sitten vienona toi hanskan minulle. Olen sanonutkin, että kun paikalle tarvitaan reipas nuori mies, niin se on sitten Rico
Ulkona kepin kanssa taiteilu on todella upeaa katseltavaa! Vaikka keppi olisi pitkä ja koirilla kova vauhti, voi kuinka hienosti ne osaavat käsitellä keppiä ja tarttua siihen juuri oikeasta kohdasta telomatta itseään tai toisiaan. Joskus keppi katkeaa, kun sitä tavoittelee kaksi koiraa ja sitten kummallakin on omansa.
Kun haluan sisällä lelut pois koiralta, sanon Kiitos ja ne pudottavat. Kun haluan, että koira ulkona ei kanna keppiä, sanon Pudota. Olen aina kehunnut kovasti ja ulkona palkannutkin näistä toiminnoista koiria. Koskaan ei tiedä, mikä yllättäväkin tilanne voi tulla eteen ja leikki on äkkiä päätettävä.
Meidän koirien kanssa myös painivat ja telmivät ihmiset! Keskenään koiramme ovat parhaat kaverukset ja painivat ja telmivät paljon. Kesällä on hauska seurata, kuinka toinen väijyi pusikossa toisen kiertäessä mökkiä ympäri, kyllä ne kaikkea keksivätkin! Samoin uimisen jälkeen koirat ovat aina supervillejä ja vanhempi on aivan hepulissa ja jahtaa nuorempaa kimeästi haukkuen.
Rinnakkain juostessa Roni ei millään halua päästä nopeampaa Ricoa ohi ja Roni yrittää kaikin tavoin jarruttaa ”pikkuveljeä” puskemalla ja roikkumalla korvassa. Eli Ricolla on lentävä Roni korvansa lisukkeena! Ote on kuitenkin aina hellä leikeissä, koskaan eivät ole toisiaan satuttaneet edes vahingossa.
Koirakavereitakin on tullut koirillemme ja monet on tuttuja jo vuosien ajan, mutta enimmäkseen liikumme omassa laumassa. Koirapuistossa ei tule käytyä enää usein, on niin tylsää seistä paikallaan tekemättä mitään eikä koirillakaan siellä mitenkään superhauskaa ole. Lisäksi koiranomistajien ryhmä on niin kirjava joukko erilaisia ihmisiä koirineen, että huonolla onnella siellä voi olla ihan kurjaakin.
