seuraava »

[Tuija Salminen]

Läytyykö muilta aamu-unisia nautiskelija Lagottoja? Meillä asustaa sellainen Varsinkin kulunut joulunaika on saanut ennestään jo hitaan herääjän entistäkin hitaammaksi. Pipo porskuttelee kevyesti ysiin asti pimennetyssä makkarissa omalla pedillään eikä pidä sen jälkeenkään mitään kiirettä aamupisulle. Välillä mietityttääkin tuon pidätyskyvyn pituus, kun illallakaan ei välttämättä haluaisi ysin jälkeen lähteä enää pisulle ja aamulla tirsottelisi vaikka kuinka pitkään.

Tänä aamuna oli ihan kummissaan, kun herätyskello soi seiskalta ja emäntä lähti töihin. Ei puhettakaan, että olisi lähtenyt pakkaseen vaan siirtyi kyllä perässä alakertaan, mutta pujahti äkkiä jatkamaan lepohetkeään olkkariin omalle pedilleen.

Toisaaltahan tämä on ihanteellinen tilanne, kun koira osaa ottaa rennosti silloin kun isäntäväkikin, mutta välillä ärsyttää kun ei millään lähtisi aamusta ulos. Jahka arki ensi viikolla pyörähtää koulun aloituksen myötä kunnolla käyntiin, saa herra luvan palata normaaliin ruotuun ja olla panta kaulassa seitsemältä kuistilla valmiina aamulenkkiin

Niin ja tämä aamu-uninen kaveri ei suinkaan ole mikään Lagottovanhus, vaan viriili ja villi juuri 1 vuotta täyttänyt pojankloppi. Eipä ole ihme, että lenkillä vauhtia riittää ja lumet pöllyää metsässä, kun on hyvin nukuttu (ja pitkä) yö takana 

[Kaisa Karppinen]

Täältä löytyy myös aamu-unista nautiskeleva lagotto! Taavi on muuten luonteeltaan semmonen "elohopea" (kuten tuttuni sopivasti kuvasi ) että päinvastaisuus näkyy sitten varsinkin aamulla poitsun hyvissä unenlahjoissa. Taavilla on tapana minun noustua aamulla sängystä mennä  sänkyyn jatkamaan unia lämmiteltylle paikalle (Taavilla on lupa olla sängyssä)Ja siinä nukutaan sitten tassut kohti taivasta siihen asti että käsky tulee aamupissalle. Sitten sängystä noustaan hitaasti venytellen ja haukotellen. Aikaisina aamuina ei edes keittiön rapistelut Taavia saa liikkeelle, vaikka yleensä on haukkana paikalla tarkistamassa, josko hällekkin jotain tipahtaisi...

Joskus kyllä aikaisina aamuvuoroina oikein harmittaa katsoa, kun toinen nautinnollisesti jää nukkumaan peittojen mutkaan, monesti vielä pää tyynyllä

[Heidi Lehtinen]

Mieheni herää aamuisin kuuden aikaan kahville ja lukemaan lehden. Aapo on silloin vielä täysin unessa eikä edes havahdu hereille  Itse herään 9 aikoihin,luen lehden ja otan aamupalaa.
Yleensä Aapo nousee jalkeille häkistään vasta lähempänä kymmentä kun menemme aamupissalle. Siihen saakka se torkkuu joko jaloissani tai petillään.
Lyhyen aamu-ulkoilun jälkeen se menee takaisin unille ja varsinaiselle lenkille lähdemme puolenpäivän aikoihin. Alussa vein sen tunnollisesti pissalle 7-8 aikaan aamulla,mutta myöhäistin aikataulua koska koirasta näki ettei se olisi halunnut millään nousta ylös ja lähteä 
Iltapissalla käymme 8-9 aikoihin,minkä jälkeen Aapo käy yöunille.
(Aapon elämä ei ole sentään yhtä nukkumista,päivisin ja alkuillasta touhuamme melkoisesti ja siksi varmaan unikin maistuu )

[Elina Dunder]

Täälläkin asustelee sellainen, nukkuu vaivatta ainakin viikonloppuisin kahdeksaan, yhdeksään, ihan joskus kauemminkin. Nukkumaan menemme vähän kymmenen jälkeen.
Kun minulla alkaa myöhemmin koulu, niin aamuisin menemme Oskun kanssa kunnon lenkille, noin puolesta tunnista tuntiin. Muuten käytän sitä lyhyemmällä aamupisulla, ja kun koulusta tulen, niin silloin mennään lenkille!

Illalla touhutaan, nukkuukin siksi ehkä hieman pidempään aamuisin.

Eipä tuo minua haittaa, sillä itsekin olen enemmän aamu-uninen kuin aamuvirkku...

[Leena Saarlamo]

Meiltä löytyy aamuntorkku Eetu ja aamunvirkku Sampo
Sampo herää joka aamu viiden hujakoilla    Yritä siinä sitten nukkua kun toinen tulee tyynyn viereen makaamaan, tuijottaa ja heiluttaa häntää. Useimmiten vielä piippilelu suussa 
Siinä vaiheessa kun me Sampon kanssa seisotaan lenkkivalmiina eteisessä niin Eetu kömpii venytellen ja haukotellen sängyn alta. Muutaman kerran olen tämän aamuntorkun joutunut sängyn alta vetämään Ja toinen steppaa innoissaan vieressä!

Elä sitten näitten kanssa  Onneksi itse olen aamunvirkku 

[Jutta Kallio]

Meiltä löytyy erinomaisesti omistajan epäsäännölliseen unirytmiin sopeutuva Etta Koira on aina valmiina ulkoiluun, mutta nukkuu kyllä sujuvasti vaikka kymmeneen jos en saa itseäni sängystä ylös ennen sitä. Joskus kyllä pissahätä saattaa yllättää kun omistaja vaan nukkuu ja nukkuu, silloin Etta herättää minut päästämään hänet pihalle ja sitten mennään takaisin sänkyyn

[Tuulikki Kostylev]

Meiltä löytyy iltauninen Roni, joka pikkupentuna halusi alkaa yöunille jo iltaseitsemältä ja heräsi aamuyöllä neljältä tai viideltä, tosi virkeänä. Saimme  helposti rukattua unirytmin vähän "inhimillisemmäksi", vaikka olihan tuo aika nukkuneen rukous,  kun iltakahdeksaan yritettiin pitää Ronia hereillä.

Aikuisena Roni menee klo 22 jälkeen nukkumaan, lähtee itse makkariin. Aamuisin herää arkisin viimeistään klo 6 eikä herätä kanssanukkujia, lepäilee ihan rauhassa. Jos en itse meinaa jaksaa nousta herätyksen soidessa, sitten Roni hyppää kyllä sänkyyn ja tönii käpälällä tai nuolee naamaa niin kauan, että on pakko nousta. Viime syksynä unohdin yhtenä arkiaamuna laittaa herätyksen päälle ja Roni herätti minut siihen aikaan kun kello tavallisesti soisi. Viikonloppuisin koirat ryntäävät joskus kahdeksan maissa herättämään minut hännät heiluen. Mukavaa,  että jostakin tajuavat eron arkipäivien ja viikonlopun välillä.

Rico oli pienenä aika iltavirkku säätäjä ja aamulla nukkui reippaasti yli kahdeksaan ellei jopa yhdeksäänkin aivan pikkupentuna. Aamulla kun lähdin aikaisin Ronin kanssa pitkälle lenkille, ihmetteli joku missä se teidän pieni pentunne on. Kun sanoin, että siellä se kotona nukkuu, ihmettelivät että onpas hyväuninen pentu. Rico myös aikuisena käy nukkumaan klo 22 jälkeen, mutta nukkuu aina siinä huoneessa missä ihmiset ovat ja vasta kun minä lähden yöunille, siirtyy Rico makuuhuoneen lattialle. Aamulla kun alan heräillä, Rico aina hyppää viereeni ja laittaa pääkkylin tyynylle Ja kun nousen kahvia keittämään, sinne Rico jää tyytyväisenä nukkumaan tassut kohti kattoa. Vasta kun aamulenkille meno lähestyy, nousee Rico sängystä

[Tuija Salminen]

Mukava lukea koirien erilaisista unirytmeistä Meilläkin Pipo nuokkuu iltaisin niin kauan alakerrassa kuin oleskelemme siellä ja hipsii ylös heti emännän perässä. (isännästä ei ole niin väliä ). Pikkupentuna tosin hilpaisi itsekseen makkarin lattialla, kun ei jaksanut meitä enää odotella.

Aika monella taitaa koirilla olla vapaa pääsy sänkyyn? Meillä ei ole asiaa sohville saati sänkyyn, mutta kyllä aamuisin kostea kuono saattaa käydä pukkaamassa kasvoihin, kun itse vielä nukumme sängyssä. Myös etutassujen laitto sängynreunalle on sallittua, mutta siinä se raja sitten onkin. Sohvakieltoa uhmataan välillä öisin - sillä aamulla on aika monesti yllätetty yläkerran sohvalta makoisasti nukkuva Lagottopoika

[Elina Dunder]

Meillä on myös sänkyyn ja sohville pääsy ehdottomasti kielletty. Esim. alakerrassa on valkea sohva, eikä haluta, että on tottunut hyppäämään sinne silloin kun haluaa, koska kun ne kurakelit sitten saapuvat, niin... Pää kuitenkin näkyy aina ikkunasta, kun ensimmäinen tulee kotiin.

Osku nukkuu huoneessani, ja ovi on kiinni, eli ei pääse vaeltelemaan talossa öisin, mikä on mielestäni ihan hyvä, niin osaa rauhoittuakin.

Jos vahingossa satun nukkumaan yli Oskun heräämisen, niin kyllä se jo ovea kolistelee ja vikisee. Jos se ei tehoa, niin saan tuntea märän nenän jossain kohti kehoani, ja häntä heiluu ulos pyytämisen merkiksi.