seuraava »

[Maija Nieminen]

Heippa!

Reippaan ja energisen lagottopoikamme (9kk) murkkuikä on puhjennut oikein kunnolla viimeisen parin viikon aikana. Luulimme aluksi, että pojalla on joku asia hullusti terveyden suhteen, kunnes oivalsimme, että murkkuoireethan ne vain ovat tulleet pintaan.

Poika on siis kuin Jekyll ja Hyde. Yhtenä hetkenä reipas ja leikkisä oma itsensä, ja toisena vinkuva ja huomionkipeä pirulainen. Murkkuoireina meillä siis seuraavaa:

- Ulkoillessa vetää hihnassa aivan hulluna, vaikka osaa jo kulkea hienosti. Menee nenä maassa, ihan kuin olisi jossain transsissa. Toisinaan taas lenkit sujuvat ihan normaaliin tapaan.
- Vapaana pidettäessä ei kuuntele omistajaa, vaikka normaalisti tulee luokse käskystä aina.
- Karkasi piha-aidan yli loikkien hajujen perään.
- Yrittää nuolla kaikkia mahdollisia pissoja lumikasoissa.
- Tuhosi tuolin kulman ja söi seinämaalia (ja ehkä hieman seinääkin), vaikkei ole tätä ennen tuhonnut muuta kuin lelujaan.
- Vinkuu jatkuvasti ulos. Esim. heti kun tullaan lenkiltä sisään, niin haluaisi lähteä takaisin ulos.
- Kerjää huomiota (, jota on kyllä tehnyt aiemminkin, mutta ei tässä määrin). Jos istumme sohvalle, tulee istumaan niin, että pää osuu sohvalta roikkuvan käden alle. Ikään kuin sanoen: "Silitä minua!" Samaten, hyppää aamulla sänkyyn ja asettuu nukkujan tyynyn ja pään päälle.
- Pelkää ihan kummallisia ääniä ja varoittaa kaikista (naapurienkin) näkymättömistä möröistä (myös keskellä yötä).
- Läähättää ja on levoton.

Eli tässäpä näitä oireita...Kertokaahan muut lagottovanhemmat, millainen murkkuvaihe teillä oli? Miten käsittelitte tuolloin koiraa? Vertaistuki = paras tuki!

t. Maija ja murkku-Uuno

[Margit Murtonen]

Meillä murkkuikä alkoi kesän jälkeen, Emman täytettyä vuoden. Kiukuttelua, mörköikää, protestointia ja haukkumista kesti kolme piiiitkäää kuukautta. Mutta hengissä selvittiin, koko perhe! Osa kiitoksesta kuuluu toko-ohjaajille jotka huomasivat tuskailuni. He opastivat, että koiralle on laitettava tiukat rajat, mitään ei saa ilman, että koira joutuu tekemäään jotain palkkansa eteen. Ei namuja, ei rapsutusta, ei leikkiä, ei ylimääräistä huomiota ennenkuin koira on ansainnut sen. Vaikka sen olisi vain annettava tassua, istuttava tms. Sinä olet johtaja.

Emma puri lahjetta, hihnaa, seinää. Veti hihnassa sinne tänne, säntäili mihin sattuu. Ei totellut. Haukkui kaikkia ja kaikkea. Lenkillä lyhyt hihna ja koira kontrollissa. Kaikkeen "ei toivottuun" käytökseen puututtava heti.

Nyt kaksi-kolme kuukautta mennyt hyvin ja Emma selkeästi aikuistunut. Nautitaan hihnalenkeistä, ei enää repimistä eikä kiukkuilua. Ei mörköjä eikä haukkumista. Tosin kauhulla odotellaan tuleeko toista murkkuikää 

Tsemppiä, kyllä siitä selvitään. Ja parempaa on tiedossa 

[Satu Suominen]

Meillä on kaksi lagottoa. Nyt 6v Ferro ja 1v 4 kk Saga. Ferron kanssa oli aikoinaan saman tyyppisiä ongelmia. Niistä päästiin juuri tuolla, että mitään ei saanut "ilmaiseksi". LIsäksi lisättiin selvästi koiran aivotyötä. Mitä enemmän koira joutuu käyttämään päätään, sitä rauhallisempi se muuten on.

Sagan kanssa ei mitään pahempaa murkkuikää ole ollut (ainakaan vielä). Tosin neitin kanssa on koko ajan harrastettu kaikenlaista ja se on joutunut tekemään töitä:). Tosin neiti on kyllä varsin äänekäs (kaikki mahdollinen pitää kommentoida haukkumalla), ja siinä on meillä kunnon työsarka.
t.Satu, Ferro ja Saga

[Marika Vasankari]

Uroskoiran omistajana voisin melkein varmuudella sanoa että teidän Uuno poikeli on hoksannut tyttöjen ihanat hajut, ja luultavasti jollakin nartulla on juoksut pahimmillaan teidän nurkilla!
Ennen meidän pojan kastrointia oireili juuri noin sillon ku jollaki nartulla tärppipäivät, noin 4-5 päivää oli tosi levoton sisällä, vikisi ja oli huomion kipeä, ulkona rauhoittui muuten vikinältään mutta meno oli hermoja raastavaa! sinkoilua ja vetämistä, ei korvia lainkaan lisäksi söi huonosti ja monesti sillä oli maha sekaisin, tärisi ja ¨läähätti sillon ku oli pahimmillaan. Lisäksi juoksuihin reagointi nostaa stressitasoa mikä puolestaan voisi selittää nuo ¨tuhoamiset ja varoittelut. Ensimmäisillä kerroilla olin paniikissa kun luulin sen olevan kipeä....Aika opetti mistä kyse kun toistui aina keväällä ja syksyllä, kauan sitä kestin katsella ja kuunnella, viime maaliskuussa pojan ollessa lähes 5v lähti sitten palleroiset ja kertaakaan ei ole enää tyttöjen perään itketty ;)tosin kastrointiin oli muita syitä kun tuo ´vuohotus...
marika, jekku ja taika

[Tarja Hakkarainen]

Komppaan edellista vastausta..
Kolmen jo edesmenneen uroskoiran ja nykyisen lagottopojan (10 kk) omistajana voi vain todeta että tytöt on tainnu rueta kiinnostamaan

t.Tarja ja huliFili

[Maija Nieminen]

No juuri näin mekin ajattelimme, että Uunon hormonit ovat alkaneet hyrräämään, josta aiheutuu sille stressiä. On ollut nyt siis noin kolme viikkoa tuollainen. Vielä ei olla ehditty ajattelemaan leikkaamista sen kummemmin. Katsotaan nyt miten tilanne rauhoittuu (vai rauhoittuuko?).

Mukava kuulla, että muillakin on samankaltaisia kokemuksia. Niistä ja murkkuiän kokemuksista yleisemminkin kuulisin mielelläni lisää!

Maija ja Uuno

[Julia Åivo]

Jos "oireet" on alkaneet kovin äkkiä, niin veikaisin että jossain lähistöllä on juoksunarttu. Luca alkoi nyt yhtäkkiä sekoilla, vinkui ja piippasi ulos, vaikkei ollut  hätä, lenkillä hävisi vähän väliä horisonttiin ja karkasi pihaltakin kerran. Juttu selvisi kun Luca alkoi lenkillä huutaa ihanan australianterrieritytön perään, sillä oli tärppipäivät menossa. Lucalla on sentään ikää jo 6v eikä se aiemmin ole mennyt juoksuisista nartuista näin sekaisin, toivotaan ettei sillä pää ala tästä enempää pehmenemään..

[Marika Vasankari]

muistelin tässä vielä että ensimmäisillä kerroilla jekku varmaan reagoi pitempään noihin juoksuihin, vakiintui sitten pikkuhiljaa niin että 4-5 päivää oli pahimmillaan ja rauhoittui sitten,eka kerralla moukui niin että olin ihan kauhuissani! osa uroksista reagoi koko juoksun ajan, osa vain tärppipäivinä, muistaakseni siinäkin vähä niin että nuoret poijaat innostuvat turhan herkästä ja vanhat konkarit vaan otollisina päivinä ;)Mutta vielä ei kannata kastrointia miettiä tuon takia¨..
Marika

[Elina Dunder]

Meillä on jonkin verran murkkuikää ilmennyt, Osku on nyt 10½kk. Saattaa tosin vielä olla edessä se "pahin vaihe" (toivottavasti ei).

Olen huomannut, että ei tottele ihan niin hyvin, kuin joskus aikaisemmin. Hyppii hieman enemmän päälle siinä toivossa, että alkaisin leikkimään sen kanssa, ja riehuu ympärilläni ja näykkii käsiä, mutta aika nopeasti laitan sen ruotuun ottamalla poskivilloista kiinni, toistamalla EI-sanaa ja katsomalla tiukasti silmiin läheltä.
Vinkuu ja haukkuu vähän enemmän, ja kerjää huomiota. Joskus ottaa hermoon tuo kimeä ja korkea "vuh", ja karjaisen että HILJAA!

Hihnakäytös ihan ok, tosin silloin tällöin syöksähtelee ja joskus vetää, mutta suunnan vaihtaminen toimii meillä kaikkein parhaiten. On vähän enemmän hajujen perään, joskus tuhoaa kotona jonkun pienen tavaran, mutta ei minusta Oskulla ole niin pahaa murrosikää VIELÄ. Jos tulee, niin sisulla olen päättänyt selvitä.

Mutta mitään ei meilläkään saa ilmaiseksi ja kyllä on ärähdetty täälläkin päin harva se päivä...

[Helena Väisänen]

Lennin tyttökaverilla naapurin Daisyllä on parhaillaan juoksuaika. Viime viikolla oli varmaan tärppipäivät ja Lenni kävi "kierroksilla".  Meidän oli muistettava laittaa ulko-ovet ja parvekkeen ovet lukkoon kun lähdimme aamulla töihin.  Päivän aikana Lenni olikin availlut kaikki mahdolliset ovet (vessa, kylppäri, vaatehuone ym) etsiessään mahdollista reittiä rakkaansa luokse.  Nätisti vierellä kulkeva koira muuttui vetäväksi ja huohottavaksi ajokoiraksi. Onneksi tilanne on nyt rauhoittunut vaikka ei vielä normaali.  Vapaana ei muuten kannata pitää, jos uros on levoton juoksuisesta nartusta.  Oltiin meren jäällä viikonloppuna ja olisi ollut aivan ihana antaa Lennin juosta vapaana mutten uskaltanut tuon levottomuuden takia. Daisyn luokse olisi ollut pitkä matka ja monta tien ylitystä!

[Tarja Hakkarainen]

Ensimmäinen lagotto meillä, joten oikeastaan tässä vasta tutustutaan nuoren herran sielunelämään ja pahimmat lemmentuskatkin ovat vasta edessäpäin 
Mielelläni minäkin kuulisin uroksen omistajien kokemuksia tulevasta...

Oireet on varmaan koirillakin yksilöllisiä mutta yhteistä aikaisempien uroksiemme lemmentuskissa on ollut se että joka kerta kun oireet on olleet pahimmillaan  olen sanonut että meille ei tule enää ikinä urosta.... ja joka kerta meidän perheen miesväki on kääntänyt pääni 

[Leena Saarlamo]

Meillä on nyt viimeiset 3 viikkoa Eetulla ollut "kevättä rinnassa". Itkee, läähättää ja jättää välillä ruuan syömättä. Ja ulkona mennään nenä maassa kiinni ja alaleuka väpättäen nuoleskellaan hajuja.
Sampo (3,5 v.) ei niin kovasti ole tyttöhajujen perään kuin tuo isänsä Eetu mutta ei toiseksikaan jää. Eli lenkeillä vauhtia piisaa 
Eetu on nyt 6 v. (tässä viestiketjussa mainitun Lucan veli) ja musta tuntuu että vanhemmiten on mennyt vaan hullumpaan suuntaan toi vouhkaaminen. Ehkä silläkin on vaikutusta että Eetu on päässyt kahdesti astumaan joten tietää mitä hajut tarkoittaa

[Mari Riissanen]

Täällä myös yksi murkkuikäisen lagoton omistaja, joka yhtyy viestiketjun aloittaneen kertomiin oireisiin. Meilläkin Niilo on nyt 9 kk ja koettelee hermoja eniten sillä, että ulkona ei kuule eikä näe mitään. Sisällä kyllä kuulee ja kuuntelee nätisti, mutta pihalla on paljon enemmän mielenkiintoisia juttuja. Lisäksi meidän poika on tähän asti pysynyt todella hyvin omassa pihassa n. 1ha ala juoksennella, mutta nyt lähipäivinä on alkanut kiinnostaa vierailut naapurin puolella yms. Viimeiset pari käyntiä koirapuistossa on ollut sitä, että autolta lähtiessä ulvominen ja vinkuminen on alkanut, eikä puistosta lähteminen ole ollut kovin helppoa. Nyt sitten päätin, että puistoon ei mennä ennenkuin omassa pihassa osataan käyttäytyä. Kaiken lisäksi Niilo rakastuu kaikkiin koiriin sukupuoleen katsomatta, puuh

Kuinka kaukaa uroskoira voi vaistota nartun juoksun? Tiedän että naapurissa on narttukoira ja sinnepäin Niilon veri vetää, mutta en tiedä onko nartulla juoksut. Lisäksi vouhotus sisällä, vinkuminen ulos vaikka on vasta sieltä tullut ovat ihan uusi piirre meidän koirassa. Aiemmin Niilon on voinut laskea ulos pyynnöstä, mutta ei enää...koska muuten olis jatkuvasti siellä ja liiruamassa ties missä.

Täytyy kokeilla tuota, että ilmaiseksi ei tipu mitään - ei edes huomiota. Elämme mielenkiintoisia ja hermoja koettelevia aikoja, mutta josko se tästä. Eikun tsemppiä kaikille niille, jotka taiteilevat samojen ongelmien kanssa

[Satu Puupponen]

Täältä ilmoittautuu yksi tapaus lisää. Luca on nyt 1v ja käytös on edellisten kirjoittajien mukaista. Vuoden vaihteesta lähtien on menty lenkillä niin, että lenkittäjillä on kohta metrin verran pidemmät kädet. Luca kadottaa myös korvat lenkillä, eikä siihen saa mitään kontaktia enää ennen kotipihaa. Tuo hihnassa kävely käytös tuntui unohtuneen ihan yks kaks yhdessä yössä ja nyt on vain täysillä eteenpäin -vaihde päällä. Sisällä ollaan myös rauhattomia ja kun päästää takapihalle, niin siellä haukutaan ihan vain omaksi iloksi ilman näkyvää/kuuluvaa syytä.

Luulenpa että suurin syyllinen tähän on nyt tyttökoirien juoksuajat ja hajut vie nuorta poikaa 

Muutakin tottelemattomuutta tuntuu olevan ilmassa ja kokeilee viimeiseen asti, että tarviiko totella ja odottaa milloin tulee niin kova sana, että ei ole muuta mahdollisuutta.

[Tiina Hämäläinen]

Tässä surffailen ja mietitään kastrointia.Tai minä ainakin.Mies ei niinkään. Meillä Niilo 3v. Jossain naapurissa on tällä hetkellä juoksunen narttu ja Niilo käy kierroksilla. Vinkuu ja vonkuu sisällä,etovi-, takaovi- syndrooma,  "lussuttaa" itseään ja laskee lattialle spermansa,(muutaman kerran juoksujen aikaan) ,ulkona ei tiedä minne menis ja mitä tekis,vetää vimmatusti hihnassa jos tyttöjä kulkenut edellä ,veto loppuu heti kun käännytään muualle. Viime viikon lopulla aamulla oksenti kahtena aamuna,kakka haisee ja on löysällä, ruoka ei oikein maistu( syö hitaasti, ei voi olla syömättä kun on perso ruualle) ,takapihalla haukkuu joka risahdukseen... Tälläistä meillä, mutta onneks juoksut jollain loppuu ja Niilolle tulee kuulokin takaisin.  :)Kastrointi:Vois Niilon helpompi olla juoksujen aikaan, mutta kun tietäis??? Olispa taas se opaskirja missä sanotaan että näin teet!! Vai helpottaako kun Niilolle tulee ikää enemmän. Onko tää jotain myöhäinen murkku???