Hei,
Meillä tehtiin Carlolle määräaikainen ja tilapäinen kemiallinen kastraatio joulun alla 2010; Carlolle laitettiin uudenaikainen kemiallisen kastraation kapseli ihon alle. Kapselin vaikutusaika on noin 6kk eli vielä pari kuukautta mennään näillä eväin.
Päädyimme tähän vaihtoehtoon siksi, että tämä ei ole peruuttamaton toimenpide. Halusin nähdä, miten kastraatio mahdollisesti vaikuttaa koiran luonteeseen ja kun eläinlääkäri kertoi, että tällä uudella kemiallisella kastraatiolla voidaan oikeasti nähdä, miten koira reagoisi, jos tehtäisiin lopullinen kastraatio, päätimme tätä kokeilla.
Syy kasrtaatioon oli Carlon yltiöpäinen tyttövouhotus; juoksuilla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Carlo meni täysin sekaisin tytöistä. Yritti viimeiseen saakka ja sairaalloisen sinnikkäästi päästä työn touhuun tytön kanssa. Ilman valvontaa ja keskeytystä olisi varmasti nylkyttänyt itsensä lähes henkihieveriin tilanteeseen päästessään. Kun Carlo alkoi oireilla myös kotona nylkyttämällä tilaisuuden tullen peittoja ja tyynyjä, joissa oli ihanaa tuoksua, päätimme toimia.
Ensimmäiset 3 viikkoa kapselin asennuksen jälkeen tilanne vain paheni. Ehdin jo soitella pariin kertaan eläinlääkärille tuskissani, mutta sitten 3 viikon kuluttua Carlon käytös muuttui kuin saksilla leikaten. Yht'äkkiä tytöt eivät enää kiinnostaneetkaan ja kaikenlainen nylkytys jäi täysin pois. Eikä ole vielä tähän mennessä palannut. Jännityksellä odottelemme, mitä tapahtuu, kun kapselin vaikutusaika alkaa lakata....

Se positiivisista kokemuksista. Sitten negatiiviisiin. Eli meillä ainakin mielestäni tämä toimenpide on vaikuttanut Carlon luonteeseen negatiivisesti. Aiemmin rohkea ja luottavainen luonne on muuttunut pelokkaaksi ja hyvin varaukselliseksi, kaikkea vierasta epäileväksi. Tämä voi tietenkin johtua myös muusta kehityksestä (Carlo on nyt 2v 4kk), mutta luulisin käytösmuutoksen liittyvän nimenomaan tähän kemialliseen kastraatioon.
Carlo on mm pariin otteeseen pelästynyt liikenteen melua niin, että on ollut pari päivää täysin pelkostressaantunut/paniikissa eikä ole mielellään liikkunut ulkona ollenkaan. Näin meillä ei ole koskaan aiemmin käynyt. Muutosta ympäristössä ei ole tapahtunut ja Carlo on kaupunkikoirana tottunut kaikenlaiseen meteliin. Vastaantulevia ihmisiäkin Carlo on alkanut vieroksua; vähänkään omituinen kävely, kantamukset tai vastaantulijan "normaalista" poikkeava toiminta johtaa nykyisin usein haukkumiseen ja ääritapauksissa hyökkäämiseen kohti. Näinkään ei ole tapahtunut aiemmin.
Carlo on noin vuoden iästä lähtien ollut erittäin rähinäherkkä vieraiden urosten suhteen. Ennen kastraatiota Carlo rähisi vain toisten vieraiden urosten kanssa, mutta nyt rähistään myös vieraille tytöille. Tutut koirat ovat eri asia, kavereiden kanssa ei ole rähinäongelmia. Mutta vieraiden kanssa on ja melko paljonkin. Tuntuu siltä, että Carlolla olisi mennyt hajumaailma täysin sekaisin kastraation jälkeen eikä Carlo enää erota tyttöjä pojista. Kun vieras koira tulee vastaan, Carlo ensin olettaa vastaantulijan pojaksi ja rähjää ja jos tulija onkin tyttö ja Carlo pääsee kunnolla tyttöä haistelemaan, naama menee noloksi, kun tajuaa rähjänneensä tytölle.... Tämä nykyrähjääminen on mielestäni vielä hankalampaa, kuin ennen kastraatiota; nyt pitää varoa sekä vieraita poikia että tyttöjä, ennen selvittiin vain poikien väistämisellä.
Eläinlääkäri totesikin, että kastraatiolla sinänsä ei ole vaikutusta koiran rähinäkäytökseen - ainakaan vähentävästi, koska kun viimeinenkin itsetunnon ripe viedään (eli miehityys tässä tapauksessa), voi seurauksena olla enemmänkin rähinää ja häiriökäytöstä.
Summa summarum; meillä aletaan pikkuhiljaa taipua sille kannalle, että tämä kastraatiotoimenpide jää tällä erää kertakokeiluksi ja pojalla säilyy miehisyys

Carlo varmasti kiittää ja kumartaa
Toivotaan hartaasti, että tämä muutaman kuukauden nylkytysvapaa aika olisi tehnyt tehtävänsä ja Carlo oppinut uudenlaisen tavan toimia tyttöjen läheisyydessä - monestihan tämäntyyppinen häiriökäytös on pitkälti oppimisen/tottumisen tulosta vai mitä....? Ja siitä voi ehkä oppia poiskin...? Pitäkää peukkuja, ettei nylkytys palaa enää kuvioihin, ainakaan niin pahana, kuin ennen operaatiota

Onko kellään samanlaisia kokemuksia....?
- Päivi -