Meillä on käytössä kunnon repertuaari, mutta aina vain ulkona. Kotona ei ole pantaa koskaan - valjaat poikkeustapauksissa esim. jos meillä on hyvin pieniä lapsivieraita (valjaissa on kätevä "kahva" liian innon hillitsemiseen ja vanhempien rauhoittamiseen

).
Valjaat on Hurtan pehmustettu parusvaljaat, jotka on olleet kestävät, tukevat ja hyvin istuvat. Ei nuo karvaakaan syö juurikaan edes kiinnityskohdasta. Rastaa tulee helpommin valjaiden reunoille, mutta sen saa toki aina availtua ennen kuin se on paha. Meillä on Joken Y-valjaatkin, mutta niissä on rintaremmi liian lyhyt ja ne kinnaa kainaloista.
Lisäksi meillä on aktiivisesti käytössä Hurtan pehmustettu puolikurkkari. Siinä ei ole sitä ketjuosaa, mihin voi tosiaan jäädä jumiin. Aikaisemman puolikurkkarin kanssa kävi juuri niin -tassu meni kejun välistä. Ei onneksi käynyt mitään täydellistä ällistystä kummallisempaa
satunnaisesti käytän myös ketjupantaa. Jostain syystä sen kanssa kaupunkikävely on superhelppoa - se on aina löysällä ja roikkuu niin, että pelkään sen lipsahtavan pään yli. Mutta se on välillä hyvä.
Hihnoina meillä on 200cm monitoimihihna, 80cm nahkahihna sekä flexi...
Valjaat+ flexi = puistoalueiden rennot pitkät lenkit
Valjaat+ 80cm hihna = lyhyet asiointikeikat; Pupu käy min kanssa aina leipomossa jne. Noilla varusteilla on helpoin odottaa minuutti ulkopuolella
Puolikurkkis+200cm monitoimihihna = harrasteyhdistelmä; vaivattomin laittaa ja kätevästi lukkoja
ketjupanta+200cm = Kaupunkilenkit rennolla menolla
ketjupanta + 80cm = kaupunkilenkit vaativassa ympäristössä (ahtaat kadut, ihmisvilinä, tietyöt, ratikat, fillarit jne.) niitä me tehdään säännöllisesti ihan pakostakin.
Jännittävästi tuntuu jo Pupukin tietävän hihna/panta kombinaatiosta, että minkätyyppinen lenkki on tiedossa
