seuraava »

[maija karjalainen]

Meillä mennään nyt mielenkiintoista vaihetta. Pupu ei juurikaan ole haukkunut aiemmin, eikä päiväseltään hauku edelleenkään - paitsi treenikentällä  Uusi ilmiö onkin yölliset haukut. Se siis toimii kuten lagoton kuuluu: erinomainen varoittaja. Meinaa vaan huumori loppua, kun kiittelee koiraa haukkumisista ja sydänkohtauksista parhaimmillaan monta kertaa yössä. Siinä olen ollut melko tarkka, että karjaissut en ole, ettei se saa sitä mielikuvaa, että huudetaan porukalla se "mörkö" pois. Joko olen ollut hiljaa tai hukannut sille "kiitos, riittää" ja "kaikki hyvin, ei hätää" tai "nukkumaan", minkä se oppi jo pentuaikana = pitää viihtyä hiljaa ja rauhassa itsekseen.
Pupun tila on alakerta ts. keittiö ja olohuone, missä me oleskellaan kaikki valveillaoloaika. Yöllä se siis nukkuu itsekseen alhaalla ja haukku on sellaista kokoistansa isomman koiran haukkua ja useimmiten se on säikähtänyt jotakin. Muutaman kerran olen käynyt katsomassa - joskus se on ollut kissa aidanpäällä tai lepattava hallaharso. Uutena kauhuna on myös juuri keittiön ikkunan takana oleva katutyöstä varoittava vilkkuvalo. Luulen, että heijastukset ja valot saa sen unenpöpperössä säikähtämään ja haukkumaan. Se on aidosti säikähtänyt ja tarvitsee tavallaan tukea, mutta jotenkin olisi kuitenkinopittava, että ei tarvitse vartin välein yöllä ilmoittaa, että se valo vilkkuu vieläkin.  Hankalaksi asian tekee se, että meidän keittiön ikkuna samoin kuin olohuoneen lasiovet on käytännössä melko mahdottomia peittää verhoilla. Viimeyönä neljän haukkuherätyksen jälkeen klo 2:30 laitoin koiran boksiinsa nukkumaan. Jotenkin vastenmielinen vaihtoehto sekin. Ei se voi koko yötä olla boksiin suljettuna vaikka siellä hyvin viihtykin.

Onko muilla ollut vastaavia tilanteita ja miten niistä olette yli päässeet? Kaikista vinkeistä olen vallan kiitollinen. Me tarvitaan niitä kunnon yöunia molemmat - minä ja koira. Se on superväsy päivisin, kun öisin pitää heräillä...

[Heidi Lehtinen]

Peppi on haukahtanut yöllä pariin otteeseen, mutta enimmäkseen se pitää vahtia iltaisin. Eilen illalla olin jättänyt sateenvarjoni kuivumaan kylpyhuoneeseen ja sen havaitessaan Peppi haukkui ja ryntäsi murisemaan sille hampaat irvessä Taisi raukka oikeasti säikähtää...Yleensä kun se alkaa haukkua tai murista jollekin niin sanon rauhallisesti "riittää" ja menemme yhdessä tutkimaan sen aiheuttajaa. Peppi myös varoittaa kuullessaan ääniä rapusta tai ulkoa, mutta on oppinut vain urahtamaan hiljaa ja minä kuittaan sen vartioinnin kiitoksella jolloin se rauhoittuu. Alkuun se haukkui paljon ja kaikelle mutta jo parissa päivässä saimme kitkettyä turhaa haukkumista pois kieltämällä tiukasti ja kehumalla hiljentymisestä. Peppi saa haukahtaa kerran ja sitten riittää, mutta käytännössä se kyllä jatkaa urisemista hiljaa itsekseen kunnes on varma että mitään varoitettavaa ei ole Aapo ei ole haukkunut meillä kuin kerran koirapuistossa leikkiessään, se kyllä murisee jos on jotain epäilyttävää mutta todella harvoin

[Hannele Törmänen]

Meillä koirat nukkuvat sen 7-8 h kukin omassa boksissaan/sisähäkissään. Kun häkki on tarpeeksi tilava eli koira voi siellä vaivatta vaihtaa asentoa ja kääntyillä niin kyllä se levottomampi koira nukkuu paljon paremmin rajoitetussa tilassa. Koirallekaan ei tee hyvää nousta vähän väliä haukkumaan tai kuljeksimaan pitkin asuntoa keskellä yötä ja vielä vähemmän se tekee hyvää isäntäväelle. Nukun ihan makeasti useimmat yöt vailla häiriöitä vaikka lagottoja on 8 kpl.  Koiralle voi sanoa tiukasti "pää kiinni nyt nukutaan" mikäli yrittää vielä möykätä yöllä. En itse menisi yöhaukuista kiittelemään.

Kun koiran iltapala annetaan riittävän varhain ja tehdään kunnon ulkoilu ennen nukkumaan menoa en näe mitään syytä nousta koiran vuoksi pitkin yötä. Se on koiralle huono tapa kun häiritsee eri tavoilla yöllä ja siitä kyllä tottuu pois kun on tiukkana.

[maija karjalainen]

Nyt menee onneksi jo paljon paremmin. Se oli n. reilun viikon mittainen yöhaukkuputki.  Nyt se on mennyt mukavasti nukkumaan ja jos tuhahdus kuulukin jälkeenpäin, niin "riittää ja nukkumaan" ovat tehoneet hyvin ja saaneet koiran hiljaiseksi. Lisäksi haukkumisiin selvisi myös syy: kadulla lantustelevat nuoret heittelivät pikkukiviä ikkunaan. Se, että mitä ne nuoret siitä saa ja miksi ne on ulkona tuommoisiin aikoihin, en ymmärrä olenkaan. Meille hyvänä tuloksena on se, että reilun viikon aikana reaktio laimentui puhahdukseen/haukahdukseen, jos siihenkään. 
Alkuhämmästyksen aiheutti juuri se, että Pupun olen tarkoituksella ihan pienestä asti opettanut siihen, että minä ajattelen ja ennakoin koiran tarpeet, jolloin minun ei tarvitse pompata, koska tiedän, että koiralla on kaikki hyvin. Tuosta olen samaa mieltä, että iltapala ja kunnon lenkki ovat niitä illan ja yön kannalta olennaisia asioita. Haukuista kiittely on toinen juttu, meillä sana "Kiitos" tarkoittaa, että asia on loppuun käsitelty ja pitää rauhoittua. Se ei suinkaan ole sama kuin "hyvä ja hienosti toimittu". Niitä saattaisi olla vaikea minulta keskellä yötä keräillä, sen verran vetää pipon kireälle kesken yön haukkumiset. Luulen, että minun koiralleni opettama termistö on jokseenkin hupaisaa, mutta pääasia on, että se sopii minun suuhuni ja minä sekä koirani olemme samaa mieltä siitä, mitä mikäkin käskusana tarkoittaa. 

[Maija Nieminen]

Aika hauska kuulla, kuinka samanlaisia nämä lagottoveijarit ovat tämänkin asian suhteen.

Meillä Uuno varoittaa myös välillä öisin, mutta erityisesti silloin, kun isäntä on yön töissä ja mamma on itsekseen nukkumassa. Silloin esimerkiksi aamulehden jakaja (,joka ajaa autolla talomme eteen) saa sen usein haukkumaan. En tiedä johtuuko tämä siitä, että se ajattelee, että mammaa on varoitettava, kun isi ei ole kotona, vai siitä, että kuvittelee jokaisen rapsauksen olevan isäntä, joka palaa töistä kotiin. Uuno kun on selkeästi isännän koira ja odottaa aina kovasti isin paluuta. Yleensä meilläkin loppuu "kiitos riittää" -pyyntöön, mutta joskus sitä joutuu nousemaan itsekin ylös ja kurkkaamaan koiran kanssa, ettei missään ole oikeita mörköjä. Onneksi meillä tätä tapahtuu nykyään enää harvemmin.

[Heidi Lehtinen]

Peppi nukkuu yöllä häkissä jonka päälle on levitetty lakana( seinänpuoleinen sivu on avoimena ) Irrallaan se vaelteli ja vikisi/vahti mutta häkkiin rauhoittuu hyvin. Olen kokeillut ilman lakanaa mutta Peppi tuntee olonsa turvallisemmaksi umpinaisessa tilassa eikä noteeraa rapun ääniä silloin ollenkaan. Pepille on parempi että sen liikkumista yksinollessa rajataan pieneen tilaan koska muuten ei osaa rentoutua aloilleen ja levätä. Vapaana koko asunnossa se on levoton, koska on niin iso alue "vahdittavana" ja levottomuus on ilmennyt myös lievänä eroahdistuksena. Nyt näyttää sopeutuneen makuuhuoneeseen mutta on kokoajan häkissään eikä liiku sieltä mihinkään ennen kuin tulemme kotiin vaikka ovi on auki  (lainasin kaverilta videokameran ja kuvasin pepin yksinoloa)