Itse jouduin luopumaan pari vuotta sitten "vääränrotuisista" koiristani miehen allergian takia. Olimme jo yhdessä sopineet että koiraa ei meille enää oteta koska luopuminen oli niin raskasta, mutta vuoden kuluttua huomasin etten voi/osaa elää koiratonta elämää. Huolellisen pohdinnan tuloksena päädyimme espanjanvesikoiran ottamiseen ja aloin katsella kasvattajia ja pentueita tarkemmin. Kriteereinä olivat pentueen vanhempien terveys ja hyvä luonne (lonkat A-B,ei epilepsiaa ym ja avoin rohkea luonne) sekä kasvattajan koirien ulkomuoto (en pidä liian raskaista perroista/lagotoista)
Selailin myös säännöllisesti apulan sivuja ja näin ilmoitukseen Aaposta. En ollut ajatellut ottaa lagottoa,koska perron luonne tuntui enemmän omalta mutta Aapo oli sopivan ikäinen,terveeksi tutkittu ja luonteeltaan hyvä joten päädyimme ottamaan sen. Aapo onkin arjessa todella helppo ja ihana koira, mutta kaipasin toiminnallisempaa koiraa harrastuksiin joten aloin etsiä parin kuukauden päästä toista koiraa itselleni ja aapolle kaveriksi. Tälläkin kertaa olin päättänyt vakaasti ottaa perron mutta huomasin tällä foorumilla ilmoituksen uutta kotia etsivästä Pepistä. Peppi oli kaikkea sitä mitä en todellakaan koiralta halunnut (terveys ja käytösongelmia) mutta toisaalta siinä oli juuri sitä haastavuutta jota koiralta halusin

Tein päätöksen enemmän tunteella kuin järjellä ja nyt jälkikäteen voin sanoa että tein oikean ratkaisun

Tietysti koiran terveysongelmat käyvät kukkarolle ja käytöksen korjaaminen vie aikaa ja voimia mutta olen Peppiin tyytyväinen sellaisena kuin se on nyt kuukausien uudelleen kouluttamisen jälkeen

Kodinvaihtaja on hyvä vaihtoehto jos haluaa aikuisen koiran,mutta kannattaa etukäteen rehellisesti pohtia kuinka paljon aikaa ja rahaa on valmis koiraan laittamaan ja millaisen ongelmakäytöksen korjaamiseen omat taidot/jaksaminen riittävät. Kaikilla kodinvaihtajilla ei välttämättä ole ongelmakäytöstä/terveyspulmia taustalla ja sitä kautta voi löytää itselleen sopivan aikuisen koiran

Mutta yleensä jo olemassa olevia ongelmia ei poisteta yhdessä hetkessä vaan käytöksen muuttamiseen menee aikansa, koirasta riippuen. Edelleen päivittäin tehdään samoja harjoituksia ja toistetaan opittuja asioita erilaisissa tilanteissa jotta uudet toimintatavat juurtuisivat kovapäisen ja impulssiivisen neitimme mieleen. Silti tulee tilanteita joissa vanhat käytösmallit pyrkivät esiin ja koiraa täytyy muistuttaa kuinka tilanteista selvitään toisella tavalla. Kärsivällisyyttä ja loputonta sitkeyttä niin hyvä tulee (ja PALJON nameja...

)