seuraava »

[Pia Jouhki]

Viikonloppuna juostiin sienien perässä pitkin metsiä ja parhaassa kantarellipaikassa vilisi hirvikärpäsiä  Niitä vain kopisi naamaan ja inhotukset juoksentelivat pitkin päätä ja kaulaa. Yöks.

Mites sitten koira?

Hirvikärpänen vissiin tähtää lämpimään ja hiilidioksiidiin, eikö ne siis huomaa koiraa?
Koiraa ei varmaan hirvikärpänen kykene "käyttämään hyväkseen", eikös hirvi ole lähes ainoa hirvikärpäsen isäntäeläin, ehkä myös poro?
Lagoton karvoista hirvikärpäsiä on kohtuullisen vaikea kaivaa, pitäisikö jotenkin erityisesti etsiä?
Punkkipantaa meidän Vascolla ei ole (enkä nyt tiedä, kannattaisiko enää syksyksi hankkia?)

[Paula Heinonen]

Hirvikärpäset ovat minunkin ykkösinhotuksia. Nyt kuitenkin on saatavissa Bayerin kehittämä torjunta-aine (ihmisille). En ole vielä itse kokeillut. Pitäisi olla hajuton eikä testeissä ole ilmennyt ihoärsytystä. Lisää aiheesta: stopkarkote.fi

[Jonna Viisainen]

Meilläkin on emäntä saanut kyllä osakseen varsinaisia hirvikärpäshyökkäyksiä, mutta koirat ovat saaneet olla rauhassa.

Olen itsekseni pähkäillyt, että se johtuu varmaan siitä, että lagotot ovat "liian matalia" osuakseen hirvikärpäsen tutkaan. Hirpparit kun tuntuvat kyttäävän ja lentävän sellaisella korkeudella, jossa hirven isoimman osan eli keskiruumiin pitäisi olla. Ainakin mulla keskikokoisella naisihmisellä napsuvat hirpparit säännönmukaisesti jonnekin ohimon kohdille ja se saattaisi hyvinkin vastata ison hirven kropan keskikorkeutta... Hirvikärpänen on loppujen lopuksi huono lentäjä tai ainakin kykenee painattamaan vaan suurinpiirtein suoraan. Siinä ei ötökän kannata tehdä montaa huti-iskua, joten oikea lentokorkeus jo startissa lienee tärkeä onnistumisen eli hirveen osumisen  kannalta.

Täytyiskin kokeilla, jos vaikka konttaisi lagottojen kanssa matalana koko seuraavan sienireissun...  

[Mari Hiltunen]

Minussakin on ollut hirvareita vaikka kuinka paljon mutta koirissa ei ainoatakaan. Molemmilla Scalibor-pannat mutta en usko että se vaikuttaa niihin mitenkään. Jotenkin olen siinä käsityksessä että ne eivät koiraan tarttuisi? 

Tuttavaani hirvikärpäset myös purevat, hänen käsivartensa ja kaula oli ihan ruvella. Sekin kai riippuu ihmisestä, suurinta osaa eivät kai pure.

Minusta ne ekat kun läjähtää päähän tai jonnekin, on niin oksettavia ja ällöjä että ei mitään rajaa  Mutta sitten niihin jotenkin tottuu, eikä enää niin häiritse kun tekee metsäreissun jälkeen vaate- ja kroppasyynin. En kyllä meinaa itsekään uskoa että kirjoitin ton edellisen lauseen   

[Jaana Lamppu-Blick]

Kerran on meidän Siiri saanut ikävät paukamat kylkeen hirvikärpäsistä. Inhokkeja

[Virpi Vuoksiala-Torssonen]

Tänään turkkia leikatessa löysin hirvikärpäsen Cassusta, oli oikein imuttanut kunnolla vertakin. Alkuun luulin että turkista pilkistää pieni amppari, samankaltainen peräsin kun sillä hirvikärpäsellä oli 
Että näköjään tarttuu koiriinkin.