seuraava »

[Pia Jouhki]

Mitäs "faktoja" olette lagotoista kuulleet?

Tänään mulle kerrottiin duuniruokalassa miten lähes kaikki suomalaiset lagotot on liian isokokoisia jalostuskäyttöön sekä luonnevikaisia. Kuulemma suomalaisia lagottoja ei pitäisi ostaa ollenkaan, koska ne ovat niin hulluja, niiden kanssa ei tule toimeen 
Näin oli joku tuontilagoton omistaja valistanut työkaveriani koirapuistossa. Työkaveri sitten ihmetteli, miksi olen sekaantunut tämmöiseen hulluun ja sairaaseen koirarotuun  Ja jos oikeasti puhutaan agressiivisista tai muuten vaikeista koirista, voisin heti nimetä useita muita kun lagotto.

En voinut kun todeta Aha ja yrittää puolustautua. Mutta kun hän oli ensin kuullut nuo faktat toiselta, ei niitä enää voi muuttaa.

Onneksi oma kikkarapää ei vaikuta hullulta eikä muutenkaan omituiselta, vähän lagotolta vain 

Onneksi ehdin vasta ajatella niiden kuivattujen mustatorvisienien antamista hänelle. Syönkin ne itse. (Meillä on lähimetsässä mustatorvisieniä ja suppiksia yllättävän runsaasti ja niitä sieltä viikottain haen ja kuivailen).

[Laura Nissinen]

"Onneksi oma kikkarapää ei vaikuta hullulta eikä muutenkaan omituiselta, vähän lagotolta vain  "

        

[Hanna Salovuori]

Ja mistäs kotimaiset lagotot tulevat? Kas kummaa, nehän periytyvät enempi vähempi suoraan niistä ulkomaisista (ja päinvastoin)...

Valitettavan moni tuontilagotto on osoittautunut vähintään yhtä "sekundaksi" kuin kotimainen tuotanto. Mutta hyvä vaan jos ihmiset ajattelevat noin, parempi rodulle kun haluajia ei ole liikaa. 

[Tuulikki Kostylev]

Hyvä, ettet ehtinyt antaa niitä mustia torvisieniä tuollaiselle lagottojen panettelijalle.
Parempi vaikka maassa kuin jumalattoman suussa  !!

[Heidi Lehtinen]

Itsekin olen saanut kuulla monenlaisia mielipiteitä rodusta jo ennenkuin koirat tulivat meille. Täytyy myöntää että itsekin kuvittelin ennen rotuun tutustumista lagoton olevan työläs turkiltaan ja vähän "lapanen" perroon verrattaessa... Yleensä ihmisiä tavatessa Aapo herättää ihastusta kauniilla ulkomuodollaan ja tottelevaisuudellaan mutta Peppiin tutustuminen sen sijaan saa ihmiset harkitsemaan rotua uudemman kerran  mikä ei välttämättä ole huono asia. Olen rehellisesti kysyttäessä kertonut molempien koirien hyvät ja huonot puolet, mutta kertonut myös että Peppi on luonteeltaan ja terveydeltään "huonompi" kuin keskivertolagotto eikä anna todellista kuvaa rodusta. Toki kaikkeen kannattaa varautua,mutta oikeanlaisella kotikasvatuksella suurin osa lagotoista on varmasti mukavia perhekoiria ja perusterveitä

[Marke Myyrä]

Tapasin kerran ukkelin, joka uteliaana kyseli, mitä meidän herttaisen näköiset koiramme oikein olivat. Sanoin lagotoiksi, mitä piti selventää sanomalla italianvesikoiriksi ja sitten vielä tryffelikoiriksi. Silloin mies kavahti pari askelta taaksepäin ja kauhisteli: "Ai niitä purijoita!"  Onneksi järkevät ihmiset eivät valitse koiraansa kuulopuheiden perusteella, vaan tutustuvat rotuun henk.koht. Kaikki ne, jotka ovat meillä käyneet tutustumassa lagottoihin, ovat nähneet kaksi todella erilaista yksilöä. Kummankin "hulluudet" ja muut hankaluudet olen kaunistelematta kertonut. Tulos: Kaikki ovat ottaneet lagoton - tai kaksi!

[Julia Åivo]

Ei-koiraihmiset ei yleensä ole kuulleetkaan lagotosta, ja "koiraihmisillä" valitettavan usein on käsitys että lagotot ovat arkoja pelkopurijoita. Enkä tiedä onko tämä käsitys täysin väärä, 1-2/10 tapaamastani lagotosta on kyllä ollut huomattavan arasti käyttäytyvä. Olen nähnyt monta niin arkaa lagottoa että niiden ja omistajien elämä on varmasti aika hankalaa arkuuden takia ja minusta ongelma on sitä luokkaa että siihen täytyy kiinnittää vahvasti huomiota jolostusvalintoja tehdessä. Kun haetaan helppoa ja vaatimatonta luonnetta, helposti osa koirista on sitten täysin toimintakyvyttömiä ja liian pehmeitä. Hyvä lagotto taas on sellainen että sen mukavamampilu9onteista koiraa ei ole

[Tuulikki Kostylev]

Minust tosta Julian tekstistä näkee hyvin, mitä eroa on rakentavalla kritiikillä ( Julian teksti, tuntee rotua kohtalaisesti) ja kielteisellä kritiikillä ( Pian kuvaama työkaveri, Marken kuvaama "ukkeli").

Koiramaailmassa on aina joskus onnistunut törmäämään ihmisiin, joilla on kova pätemisentarve ja ehdottomat mielipiteet asioista, joista heille on kuitenkin niin suppeat tiedot.

Muistin jälkeenpäin erään naisen, jonka mielestä lagotot ovat aivan kamalan sairas rotu, koska niillä on niitä autoimmuunitauteja ja tassut aivan mätänevät. Henkilö oli anteeksi nyt vaan pikkupaikkakuntalainen eikä ollut varmaan paljon pappilan peltoa kauempana käynytkään. Kysyin, montako tällaista tapausta hän tietää, kun lagottoja oli silloinkin lähemmäs 2000 kpl jo Suomessa. Hän totesi: kaksi. Ikävä ja kauhea sairaus tuollainen autoimmuuntitauti tottakai, ehkäpä johonkin pentueeseen tällainen vitsaus oli sitten osunut, mene ja tiedä. Minua hän mulkoili ja Ricoa aivan vihamielisesti.

[Hanna Salovuori]

Paljonhan tuolle voidaan tehdä itsekin miettimällä, mitä kaikkea kannattaa kertoa suurelle joukolle (esim. facebookissa tms). En tarkoita että asioita pitäisi salata, mutta rotua tuntemattomat tulkitsevat helposti asioita eri tavalla kuin olisi tarkoitus.

Ja kun muistetaan, että huono kello kuuluu paljon kauemmas kuin hyvä...

[Julia Åivo]

Kyllähän sitä helposti itsekin, ainakin alitajuisesti, voi muodostaa käsityksen jostain rodusta vain parin yksilön perusteella. Mutta jos oikeasti joku rotu kiinnostaa, luulisi että sitä kävisi katsomassa koiria useammassa paikassa ja muodostaisi käsityksen sitten näkemänsä perusteella. Jos perustaa päätöksen koiran ottamisesta johonkin yksittäiseen huhuun niin onkohan sellaisella ihmisellä sitten rodulle kovin paljon annettavaa?

[Hanna Salovuori]

Ei varmasti ole paljon annettavaa. Mutta juuri tuollaiset ihmiset levittävät lisää huhuja ja vääriä käsityksiä. Plus sitten tietysti ne jotka eivät edes ota koiraa itselleen, mutta tietävät silti rodusta kaiken.

Kuten kaikki varmaan tiedämme: rottweilerit tappavat, sakemannit räyhäävät, colliet näykkivät jne?

[Heidi Lehtinen]

Ulkona liikkuessa ihmiset pysähtyessään kohdalle miltein poikkeuksetta esittävät kysymyksiä Pepin karvattomista silmänympäryksistä,hoikkudesta ja luonteesta (varsinkin jos sattuu olemaan huonompi päivä,joko täysin vetäytyvä tai hyperaktiivinen vinkuja) Kuten sanoin,olen aina rehellisesti kertonut miksi Pepin ulkonäkö on poikkeava ja käytös välillä ongelmallista mutta korostanut että suurin osa lagotoista on mukavia ja rotu tutustumisen arvoinen  Ikävää että ihmisten puheissa rotu on jo saanut "leimansa" mutta en aio silti väittää vastaantulijoille koirani olevan ok kun jokainen näkee ettei se sitä ole. En kuitenkaan ole pelotellut ihmisiä oman koirani ongelmilla,koska en tiedä yhtään samanlaista lagottoa kuin Peppi. Pepinkin kanssa edistytään...pienin askelin mutta kuitenkin  Rauhoittavat signaalit ja eleet sekä kaiken innostavan palkitsemisen karsiminen ovat tuottaneet tulosta ja sen vire on selvästi laskenut "hallinnassa" olevalle tasolle. Namipalkka on paras, ääni ym vain kiihdyttää kierroksia lisää  Myös oma olemukseni oli liian reipas ja innostava,omaa ruumiinkieltä ja äänentasoa korjaamalla ollaan päästy parempaan lopputulokseen

[Julia Åivo]

Ongelma on varmasti siinä, että rotu on Suomessa vielä aika uusi ja tuntematon ja ihmiset voi helposti muodostaa käsityksen parin koiran perusteella, toisin kuin jossain tunnetummassa rodussa. Toisaalta lagottoja alkaa on niin paljon, että moni on sellaiseen muutaman viime vuoden aikana törmännyt ja ehkä muodostanut jonkinalaisen käsityksen, vääränkin. Eli lyhyessä ajassa nopeasti kasvanut rekisteröintimäärä, joka aiheuttaa sekä oikeita että mielikuvaongelmia.  Erona vaikka toinen rotuni  manchesteriterrieri joita on Suomessa ollut lagottoja pidempään, mutta rekisteröity vain n 500kpl. Harvalla on niistä mitään käsitystä, hyvää tai huonoa Sainkohan pointtiani nyt mitenkään selitetyksi..?

Toki on tärkeää miettiä millaisen kuvan rodustaan antaa, josa omalla koiralla on D:n lonkat tai autoimmuunisairaus, ei toki kannata mainostaa koko rotua sairaana. Toisaalta mahdollisia ongelmia ei kannata piilotellakaan, minusta Heidin toiminta on esimerkillistä tässä.

[Pia Jouhki]

Kuten kaikki varmaan tiedämme: rottweilerit tappavat, sakemannit räyhäävät, colliet näykkivät jne?

Tämä on varmaan jokaisen hyvä pitää mielessä. Eli ei pitäisi liikaa miettiä niitä yleistyksiä minkään rodun kohdalla.

[Heidi Kaijanen]

Olen ollut nyt 6,5 vuotta aktiivisesti koiratoiminnassa mukana, mikä on toki varsin vähän. Vanhempi lagotto-neitosistani on nimittäin nyt sen ikäinen. Valitettavasti tuona aikana eri koiraihmisiltä saamani kommentit rotuvalinnastani eivät ole parantuneet...

Kun vanhemmalla koirallani tuli murkkuikä ja tahtojen taisto alkoi, kertoi työkaverini, kuinka hänen tuttavansa lagotto kävi nukkuvan isäntäväen kimppuun ja kuinka se sen jälkeen oli mennyt "ongelmakoira-kurssille", jossa KAIKKI olivat olleet lagottoja...

No, otimpa kuitenkin vielä toisenkin lagoton vaikka ensimmäisen lagottoni kanssa olikin ollut ongelmia. Nuoremman koirani kanssa ei ole ollut samanlaista tahtojen taistoa kuin vanhemman koirani kanssa edelleen välillä on, mutta nuorempi neitokaiseni on toisesta poiketen ääniherkkä. Eli "täydellinen" ei ollut tämäkään neitökainen eri sukujuurista/kasvattajasta huolimatta, vaikka onkin huomattavasti helpompi omistajan käsitellä kuin edellinen. (sosiaalinen, leikkisä, helpommin motivoitava yms. voi toki liittyä omistajan kehittyneeseen koirankoulutustaitoon. )

Mutta pointtini oli kuitenkin tämä... Kävin harrasteleirillä pari viikkoa sitten puhuin siellä parinkin eri koirakouluttajan kanssa, jotka kertoivat että molemmilla oli parin vuoden sisällä ollut vain pari täyspäistä lagottoa, ja aina kuullessan että ns.ongelmakoira-asiakas on vesikoira-sukuinen he tietävät mitä odottaa. Toinen jopa kertoi, että oli tavannut vain yhden ns.täysin ongelmittoman lagoton....Eli 6 vuodessa rotumme maine ei ole parantunut yhtään ehkä jopa päin vastoin...