Mindin kakkosjuoksu tuli päivälleen vuosi edellisten eli ensimmäisten alkamisesta (7.8.) Tapasin lomareissulla henkilön, joka kertoi sukulaisensa lagoton myös "juoksevan" vain kerran vuodessa. Onko pitkä juoksujen väli yleistä lagotoilla?
Entäpä juoksujen jälkeinen lihominen? Viimeksi luulin syöttäneeni kesän aikana Mindiä liikaa suhteessa liikunnan määrään ja päättelin sen siksi muuttuneen kesän jälkeen ylipainoiseksi punkeroksi. Mutta taas: pari viikkoa juoksujen jälkeen koira syö kuin mikäkin ahmatti. Mikään ei riitä. Luulen, että se söisi itsensä hengiltä, jos voisi! Itse asiassa sen jo kerran löysinkin päältään ruokasäkistä, kun oli komeron ovi unohtunut auki! Seuraamus: toista kiloa painonnousua jo nyt! Ja niin ärhäkkä se on ruokansa päältä, että kun toisia koiria on samassa talossa (vaikka suljetun ovenkin takana
), se murisee ja ärisee syödessään kuin raivotar. Minun se antoi ottaa ruokakupin pois, kun halusin rauhoittaa sen syömään "ihmisiksi", mutta ruoan päältä ärinä alkoi heti, kun annoin kupin takaisin. Koko ajan se olkapäänsä yli kurkki, tuleeko toiset ryöstämään sen ruuan.
Ihmettely: voiko näin pian juoksujen jälkeen tulla valhekuva tiineenä olemisesta ja ruuan jemmaamisen tarve kuvitellulle pentueelle? Pitääkö se kerta kaikkiaan palauttaa maan pinnalle ja antaa vain normaali ruokamäärä, vaikka se onnettomana kuolaa lisää ruokaa - siis "kuolaamaton" lagotto oikeasti
kuolaa! Suupielistä valuu kymmensenttiset limaroippeet, kun ei anneta raasulle ruokaa!
Lagotto romagnoloista yleisesti
