Itse käytän Pepillä jonkin verran pakotteita koska vanhat tavat ovat juurtuneet syvälle eikä niiden kitkeminen onnistu vain palkkaamalla oikeasta ja jättämällä huomiotta ei toivottua käytöstä. Toki tarkkailen koiran edistymistä koko ajan ja nykyään aika pitkälle pärjää pelkillä nameilla ja ohjaamalla äänellä
Olen alusta asti käyttänyt sillä kuonopantaa mutta nyt kun kontakti on parantunut ja luotan Peppiin (ja siihen että hallitsen sen) niin alan totuttaa sitä taas tavalliseen nahkapantaan. Varmasti on tullut tehtyä virheitä tuon(kin) kanssa mutta on samalla oppinut paljon koska Peppi on kuin peili: se heijastaa takaisin käytöksellään ohjaajan mielialat ja tehdyt virheet. On pitänyt itse oppia olemaan rauhallisempi, suunnitella koulutushetki etukäteen ja lopettaa kesken mikäli omat hermot pettävät ja turhautuu kun koira on fiksumpi ja nopeampi
Täytyy myös opetella sietämään ihmisten eriäviä mielipiteitä koiran kouluttamisesta ja tehdä niinkuin itsestä tuntuu oikealta mutta osata myös kuunnella neuvoja (niistä voi sitten valita ne jotka sopivat itselle ja omalle koiralle) Minua on neuvottu mm. selättämään Peppi kun se osoittaa agressiivisuutta, käyttämään metallista kuristuspantaa, antamaan koira pois mikäli sen kanssa ei pärjää ilman kuonopantaa, lopettamaan se, viemään se Peetsalle oppiin jne... Huom. mitään ed. mainituista en ole itse tehnyt eivätkä ne edusta minun koirankoulutuslinjaani mutta laitoin vain esimerkkejä koska kannattaa olla kriittinen vaikka neuvot tulisivat koulutetulta koiraihmiseltä tai eläinlääkäriltä. Jokainen tuntee itse koiransa parhaiten ja mikäli yhtään epäilyttää niin ainakin kovemmat keinot on syytä jättää kokeilematta neuvonantajasta riippumatta.
Mieheni sai ohjeeksi selättää Pepin aina kun se osoitti agressiivisuutta: murisi, puri ja hyökkäili kohti. Hän kokeili tätä alussa pari kertaa mutta käskin hänen lopettaa koska Peppi on liian kovatahtoinen jotta kokematon koirankäsittelijä saisi fyysisesti sitä alistumaan, saati henkisesti. Pepin käytös johtui mieheni kyvyttömyydestä asettaa sille riittäviä johdonmukaisia rajoja. Hän piti koiraa sylissä sohvalla ja ei vaatinut annettujen käskyjen noudattamista. Selätys vain sai koiran agressiivisuuden huippuunsa ja se alkoi puollustaa itseään ja omimiaan asioita entistä ärhäkämmin.
Kielsin jyrkästi selättämisen koska se ei todellakaan toiminut ja käskin miehen olla huomioimatta Peppiä millään tavalla pariin viikkoon. Seuraavaksi hän alkoi koiran ohitse mennessään pudotella nameja sille ja pikkuhiljaa luottamus on palautunut molemmin puolin. Nykyään viimeiset pari kuukautta on mennyt täysin ilman agressiivisuutta, Peppi luottaa mieheeni ja tottelee kunhan on tarpeeksi jämäkkä ja muistaa palkita hyvästä käytöksestä. Edelleen se testaa miestäni välillä yrittämällä kiivetä sohvalle kiellosta huolimatta ja murisee kun sitä komennetaan alas mutta silloin hän ottaa sitä niskasta lempeästi kiinni ja vie sen jäähylle pesuhuoneeseen. Peppi ei vastustele tätä ollenkaan ja 2min jälkeen se tottelee taas paremmin oltuaan eristyksissä. Itse kannatan tätä koulutuslinjaa ja tulokset puhuvat puolestaan
Itse olimme varomattomia ja vaikka epäilin selätyksen tehoa niin tilanne oli tuolloin vakava ja kokeneemman koiraihmisen neuvot tuntuivat tarpeellisilta enkä niitä riittävästi kyseenalaistanut. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Selätyskin olisi voinut toimia mikäli sen olisi tehnyt kokenut ja asiasta tietävä ihminen, ei ensikertalainen. Mieheni ei ollut riittävän päättäväinen ja pelkäsi purruksi tulemista joten Peppi oli vahvasti johtajana tilanteessa. Nykyäänkin neiti kieltämättä välillä tuntuu ajattelevan minua johtajana, itseään seuraavana ja miestä aapon kanssa pohjimmaisina...
Koiraystävällisiä neuvoja miehen johtajuuden vahvistamiseen? Hän ei ole hirveän halukas osallistumaan kouluttamiseen tai ulkoiluun koska aloitti juuri työt ja minähän nuo koirat hankin itselleni
Hän siis pärjää Pepin kanssa arjessa mutta on selvää että Peppi kyseenalaistaa hänen asemansa aika ajoin
Lagottoharrastaminen ja -kasvatus
