Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
Tarkempi haku

18492 viestiä 1539 aihetta- kirjoittanut 591 jäsentä - Uusin jäsen: Joanna Granholm

09.02.12 - klo:21:37
LagottofoorumiLagottoharrastaminen ja -kasvatusTokoAihe: Vinkkejä kaivataan
Sivuja: « 1 2   Siirry alas
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Vinkkejä kaivataan  (Luettu 2824 kertaa)
Tere Jääskeläinen
Tosi tryffelinsurfaaja

Viestejä: 383



« Vastaus #15 : 21.07.08 - klo:17:12 »

Heippa!
Täällä on niin hyviä vinkkejä, että minä lisään vain tällaista yleistä asiaa kisaamisesta.
Koulutettuani (ja koirieni kouluttaessa minua) kultaisennoutajani suomenmestariksi ja tiibetinterrierini TVA:ksi, voin kokemuksesta sanoa, että LAGOTTO ON LAGOTTO ja sen koulutus on aika lailla eri asia kuin monen muun rodun.
Lagotto oppii nopeasti ja kyllästyy nopeasti sillä lailla, että ei välttämättä ymmärrä miksi pitää toistaa samaa asiaa vaikka se meni ihan hyvin. Sitten se alkaa ihmetellä, menikö se siis väärin kun pitää tehdä uudestaan. Ja lagotolla on huima mielikuvitus keksimään sitten ihan omia juttuja liikkeisiin.

Myös kisaaminen vaatii harjoittelua. Kun ohjaaja jännittää, käskyt tulevat eri äänellä ja kehon kieli voi olla hätäistä ja hermostunutta ja jännittynyttä. Ja lagottohan tarkkana koirana huomaa kaiken ja keksii sitten omiaan kun ohjaaja on niin sekaisin ettei osaa kertoa mitä nyt oikeasti pitää tehdä.

Mutta rohkeasti vain kisoihin mukaan! Kisaamaan oppii vain kisaamalla - paitsi jos on tällainen lahopää jännittäjä kuin minä, joka ei tunnu oppivan mitään. Mutta eipä se haittaa. Kisaan silti. Joskus sitten onnistaa! Hymyilee leveästi

Joten nähdään kisoissa!
Tere


tallennettu
Ida Danielsson
Varma tryffelikuono

Viestejä: 619



WWW
« Vastaus #16 : 21.07.08 - klo:17:27 »

^Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Ja oikeastaan vasta nyt reilun kahden vuoden kisaamisen jälkeen musta tuntuu, että Senna ja minä ollaan valmiita kisaamaan. Siis noin niin kuin henkisesti. Turhaan kiirehdittiin silloin aikoinaan kisakentille, olisi vain pitänyt malttaa odottaa... Mutta toisaalta pakkohan sitä oli kokeilemalla todeta, ettei koira taikka minä olla vielä valmiita. Senna kun on niin hirveän herkkä lukemaan mun omaa jännitystä ja mielialojani, minkä seurauksena se on paineistunut kisoissa ja menee lukkoon.


Treenaamisesta vielä sen verran, että muistakaa pitää treenit tarpeeksi lyhyinä. Pari toistoa kerralla muutaman kerran päivässä on paljon parempi tapa treenata, kuin monta toistoa kerran tai kaksi päivässä! Näin myöskään koira ei kyllästy niin helposti ja oppii nopeammin.
tallennettu

-Lagotot Senna & Sumi-
(TK1 Wildfinn Aleksiina & Cantharellin Onda Nordica)
Julia Åivo
Tosi tryffelinsurfaaja

Viestejä: 483



« Vastaus #17 : 22.07.08 - klo:12:10 »

Hei!

Tere, kuulostaa tutulta! Meillä otetaan nykyään tokoliikkeet vaan kertaalleen, jos menee heti oikein, muuten Luca tarjoaa aina uusia ja ihmeellisiä vaihtoehtoja Pyörittää silmiään Varsinkin tunnareissa ja ruudussa tämä on ongelmana, kun toistoja pitäisi saada. Mutta ei auta.. Me treenataankin tokoa yleensä pari kertaa päivässä pieni hetki kerrallaan, niin saadaan nitä toistoja edes pari saman päivän sisälle..
Agilityssä voidaan kyllä paukuttaa keppejä ja kontakteja vaikka kuinka monta kertaa peräjälkeen, miksiköhän siellä ei tule sama ilmiö vastaan Hymyilee

-Julia ja Luca eikös-ruudussa-pitänytkin-vetää-kahdeksikko-näiden-tötteröiden-ympäri-ja-tulla-takaisin-Lukanderi
tallennettu

-Julia&Luca
Jenni Heikkinen
Tryffelisopan keittäjä

Viestejä: 188



WWW
« Vastaus #18 : 22.07.08 - klo:23:00 »

Mikä epälagotto mulle on sattunut, kun Ago jaksaisi toistoja vaikka maailman tappiin asti, kunhan tehdään jotain kivaa yhdessä? Virnistää Sillä reppanalla ei kai ole omia aivoja ollenkaan, se tekee kaiken mitä mä käsken, kun se on vaan niin kivaa. Virnistää
tallennettu

Jenni, Ago (BH TK1 TK2 FI MVA Punatassun Divino Agostini) ja Rossi (Colombo)
Terhi Heikkinen
Tryffelimetsän vartija

Viestejä: 720



WWW
« Vastaus #19 : 23.07.08 - klo:10:29 »

Meillä on aloitettu kaukokäskyt niin että olin itse kyykyssä koiran edessä, makupala ei ollut se herkullisin mahdollinen nakki, vaan ihan kuivaruualla mentiin ettei se aiheuttaisi yli-innokkuutta.

Ja sitten vaan hiottiin tekniikkaa selkärankaan. Eli yksi liike yhdelle treeniviikolle, esim. maasta istumaan, joka olikin tosi hankala ja on vieläkin. Eli makupalakäsi koiran nenään kiinni ja sitten sitä hivutettiin hitaasti ylöspäin niin, ettei koira pylly nouse, vain etupää. Palkka juuri silloin kun se vielä tekee oikein. Ei toivettakaan siitä, että sen olisi saanut kerralla ylös oikeaoppisesti. Vaati useita harjoituksia niin, että se kurotteli palkan, sitten kyynärät muutaman sentin ilmassa, sitten pieni kiipeäminen pylly maassa ja lopulta palkan sai vasta istualtaan.

Tuota koko liikettäkin harjoiteltiin pitkään niin, että olin tiiviisti koiran edessä kyykkimässä, sitten siirryin kyykyssä vähän kauemmaksi ja vasta nyt vuoden päästä pystun ohjaamaan Seran maasta istumaan seisten metrien päästä. Eikä minusta ole huono jos sitä kättä tuijottaa, siitähän vaan saa hyvän pohjan käsimerkeille, kun itse miettii valmiiksi, mitä käsimerkkejä tulee käyttämään myöhemmin.  Hymyilee

Hyvä nyrkkisääntö toistoihin on, että kolme harjoituskertaa päivässä ja kolme toistoa kerralla. Harjoitellaan sitä mikä jo osataan, noin 90% treeniajasta ja sitten 10% voi olla uuden oppimista, eli juurikin vaikeustason lisääntymistä. Koiralta ei voi vaatia enempää kuin minkä se hallitsee, ja kriisitilanteessa (eli kun ei tiedä mitä nyt pitäisi tehdä) se palaa aina ensin opittuun käytösmalliin tai menee sijaistoiminnolle (hyppiminenkin voi olla tätä). Eli ei kannata turhauttaa koiraa, vaan yrittää tehdä harjoitus sellaiseksi, että koiralla on hyvä mahdollisuus onnistua siinä kolmessa kerrassa. Ja lopettaa voi yhdenkin jälkeen jos se menee hyvin.

Serakin näyttää kyllä jaksavan toistoja vaikka tunnin, mutta oppimiskyky ei lukuisten jankkausten jälkeen ole enää optimaalinen.

Tsemppiä Päivi treenailuun, malttia mieleen ja entistäkin iloisempaa asennetta kehiin!  Hymyilee leveästi
tallennettu
Päivi Solmula
Tosi tryffelinsurfaaja

Viestejä: 326



WWW
« Vastaus #20 : 24.07.08 - klo:09:55 »

Tsemppiä Päivi treenailuun, malttia mieleen ja entistäkin iloisempaa asennetta kehiin!  Hymyilee leveästi
Hymyilee leveästi Kiitos Terhi vinkeistä! Olenkin nyt ottanut joka päivä muutaman kerran istumisharjoitusta esim kun olen pilkkonut vihanneksia. Tara on "kärppänä" paikalla, että saisi oman osuutensa  Iskee silmää

Ja kehiin asti ei olla vielä edes uskallettu... Ehkä sitten, kun tulen itse takaisin kuntoutuksesta, alkaa kunnon treenaus  Pyörittää silmiään

Kaikille muillekin kiitoksia vinkeistä! Täytyy kysellä taas lisää, kun uusia ongelmia tulee...

~Päivi  Cool ja Tara  Pusu ~
tallennettu

Koirat eivät ole koko elämäni, mutta ne tekevät siitä kokonaisemman.
                          -R.Caras-
Heli Herna
Tryffelisopan keittäjä

Viestejä: 225



« Vastaus #21 : 28.07.08 - klo:21:53 »

Tokoeläkeläisenä on mukava lueskella tätäkin palstaa tuumaa Toto. Lähinnä piti tulla lohduttamaan Jenniä sanomalla että vallan tyypillinen lagotto Ago on - ainakin jos vertaa Totoon. Taitavat olla samanlaisia putkiaivopoikia molemmat: kaikki yhteinen tekeminen oman ihmisen kanssa kelpaa. Toistoja tai uusia juttuja, ihan sama, kunhan saa tehdä hommia. (Ja sitten saa palkkaa...)

Uudet jutut saattavat koiralla kuin koiralla onnistua nopeasti, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että koiralle - myös lagotolle - toistot ovat niitä, jotka tuovat varmuuden hommaan. Taitolaji onkin se, miten niitä toistoja tekee. Usein ja vähän kerrallaan. Meidän tokotreenaamisemme oli samanlaista kuin tottis on edelleen eli kentällä (tai missä sitten treenaammekin)  kerrallaan maksimissaan 10-15 minuuttia ja siitäkin osa pallopeliä palkkana.

Nyt on kyllä vajaat 3 viikkoa oltu lomalla. Uitu, pelattu palloa, vähän jäljestetty ja sellaista. Tottikseen on kajottu vain sen verran, että lenkillä on välillä käytetty tänne-käskyä ja pallopelissä on silloin tällöin tehty liikkeestä maahan, istu ja seiso- juttuja. Mutta jos huomenna menisi oikein tottiskentälle - ainakin pelaamaan palloa.

Terveisin Heli, Toto ja Miina


tallennettu
Maarit Ijäs
Alkava kuopankaivaja

Viestejä: 17


« Vastaus #22 : 31.07.09 - klo:19:30 »

Moi!
Vastasessani huomasin että nämä jutut onkin viime kesältä, mutta aihe ei kai vanhene... Mä harjoittelen kaukokäskyjä erilaisten matkojen päästä, aluksi pitkään ihan nokan edessä niin ettei koira pääse hivuttamaan itseään yhtään eteenpäin. Pyydän aina eri määrän siitymisiä, yleensä vain 1-2 ja käyn palkkaamassa välissä. Usein huutelen väliin jotakin muuta (esim."käsky")jota sen ei pidä totella. Tosin kaukokäsky -liikkeessähän kisoissa siirtymiset näytetään kirjoitettuna, mutta "käsky"jen huutelu pätee siis muidenkin liikkeiden opettelussa. Mm. nouto ja luoksetulo liikkeissä niin että ei sitten lähde väärällä sanalla ja sanojalla innoissaan liikkeelle!

Koirat on kovin erilaisia, ja Fanni on ainakin sellainen, että se kyllästyy nopeasti ja silloin jos tekee jonkun jutun väärin niin se todennäköisesti tekee sen seuravallakin kertaa väärin ja kestää taas opetella oikea tapa. Teen tosi vähän kerralla harjoituksia, ja koitan tehdä ne niin lyhyesti, yksinkertaisesti ja sopivassa vireystilassa että liike varmasti onnistuisi. Sitten palkka ja liike jää hyvänä muistona mieleen.

Mutta sanokaas mitä tehdä räksyttävän lagottonarttupennun (6kk) kanssa? Kun ei tiedä pelkääkö se oikeesti muita koiria ja ihmisiäkin, ja jos pelkää niin miksi ihmeessä räksyttää?!? Onneksi kukaan vieras koira ei ole siihen vielä hermostunut, eikä sillä ole yhtään huonoja kokemuksia eikä se ole ollut "eristyksessä" pienempänäkään, ennen rokotuksiakaan, muista koirista. Muuten se on ihan rohkea ja itsenäinen ja itsepäinen, sekä myös (ja ainoastaan) herkuilla lahjottavissa hiljaiseksi! Mitä tehdä? Kiertää räksytyksen kohteet? Antaa räksyttää? Komentaa? Lahjoa? Tulla hulluksi???

t.Maarit Fanni ja Titta
tallennettu
Päivi Solmula
Tosi tryffelinsurfaaja

Viestejä: 326



WWW
« Vastaus #23 : 01.08.09 - klo:14:09 »

Kun ei tiedä pelkääkö se oikeesti muita koiria ja ihmisiäkin, ja jos pelkää niin miksi ihmeessä räksyttää?!?Muuten se on ihan rohkea ja itsenäinen ja itsepäinen, sekä myös (ja ainoastaan) herkuilla lahjottavissa hiljaiseksi! Mitä tehdä? Kiertää räksytyksen kohteet? Antaa räksyttää? Komentaa? Lahjoa? Tulla hulluksi???
Minä olen oman lagottonarttuni, kohta 3 vuotta, kanssa todennut, että hyökkäys on paras puolustus. Epävarma Usein lähestyvällä uudella koiralla onkin ollut karvat niskakarvat pystyssä. Ja eihän kaikkien kanssa kemiat kohtaa koskaan. Kannattaa mielestäni pitää alussa noita herkkuja aina mukana ja "lahjoa" koira hiljaiseksi, ettei sitä sitten tarvitsisi tehdä enää niin usein isona. Pyörittää silmiään Meidän koira pelkää uusia koiria ja joitakin ihmisiä ja haukkuu heidät sitten melkein aina. Olenkin joissain tilanteissa mieluummin kiertänyt räksytyksen kohteet, kun komentamisesta, lahjomisesta, eikä varsinkaan hulluksi tulosta ole apua. Huh Mitä paremmin itse on tarkkana ja rentona, sitä paremmin ohitukset yleensä sujuvat. Iskee silmää

Tsemppiä harjoitteluun! Se on ilmeisesti elinikäinen projekti, ainakin pienenä säikähtäneelle koiralle... Pyörittää silmiään

~Päivi ja Tara Pusu ~
tallennettu

Koirat eivät ole koko elämäni, mutta ne tekevät siitä kokonaisemman.
                          -R.Caras-
Sivuja: « 1 2   Siirry ylös
Tulostusversio
LagottofoorumiLagottoharrastaminen ja -kasvatusTokoAihe: Vinkkejä kaivataan
Siirry:  

Theme orange-lt created by panic