seuraava »

[Terhi Heikkinen]

Meidän Serasta on moni sanonut, että se ei ole yhtään koiramainen koira. No, sehän on juuri sellainen yleishötkyilijä, ettei kukaan oikein voikaan ottaa sitä tosissaan.  Sillä on hassuja ilmeitä, eleitä ja se on todella signaaliherkkä ja aina valpas. Jo juoksutyyli ja leikkielkeet ovat monien mielestä tosi omituiset. Ystävät jaksavat aina ihmetellä, että miten se voikin olla niin... Ei-koiramainen??!! Pakko myöntää, että ei se kyllä minustakaan ole mikään perinteinen luppa.

Tässä on Seran perusilme. Huomatkaa multapaakut suussa, ne kuuluvat kuvioon. Onko näin typerän näköistä koiraa edes olemassa?



Itse en oikein keksi, että mihin rotuun lagottoa voisi verrata. Espanjanvesikoira olisi varmaan aika lähellä, mutta minusta ne ovat paljon enemmän koiria. Jotenkin ennalta-arvattavampia, en tiedä.

Olisi kiva saada muilta kuvia ja kertomuksia ei-koiramaisista ilmeistä ja tilanteista. 

[Tere Jääskeläinen]

Lagotto on kyllä ihan lagotto! Se on milloin mitäkin, ja usein ei ollenkaan sitä mitä luulisi. Koulutuksellisesti se voisi olla tiibetinterrierin ja kultaisennoutajan sekoitus... ehkä.

Mutta ei kai Serakaan voi muuta olla kuin tuollainen myyrä, kun sen isosisko Bella on tällainen tuolimurmeli!

Terkkuja kaikille hassunhauskoille lagotoille!
Tere


Liite poistettu -Terhi

[Anne Kupiainen]

Joo, ota nämä sitten vakavasti  Umassa on välillä jotain kissamaisia piirteitä Mukaavuudenhaluinen, ylväs tarkkailija, tietää mitä haluaa..... mutta "iskee" tarvittaessa Dina on Dina, hömppä mikä hömppä    Yleensä ihmiset aina hymyilee, kun katsoo meidän tyttöjä miksköhän 

[Salla-Mari Kuusinen]

Meillä Roosa muuttaa käytöstään tilanteen mukaan. Joskus todella ihmetyttää, että miten viisaita nämä koiruudet todella ovat

Lisäksi Roosa ja Riia ovat erittäin ilmeikkäitä ja niiden mielialoja on todella helppo ymmärtää ilmeistä.

Tässä Roosan mielipide siitä, miltä tuntui poseerata tonttulakkipäässä jouluna. Silmät kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...



Liite poistettu -Terhi

[Katri Karttunen]

Juu, kyllä Lagotto on aivan omaa laatuaan
Casse on edesmenneen koiramme vastakohta, niin hyvässä kuin pahassakin 

Jestas kuinka rakas höpsö tuo on 
Ja sen ilmeille ei voi olla hymyilemättä..

[Piia Lehmonen]

Lagotto on Lagotto.
Meilläkin useampi luppakorva ollut perheessä ja yhdestäkään en ole onnistunut ottamaan kuvaa niin, että vain korvat näkyvät. Katsokaa.. 

Liite poistettu -Terhi

[Johanna Hakkarainen]

Laulava nenäkoira 

Liite poistettu -Terhi

[Päivi Solmula]

Aikoinaan TV:ssä ja lehdissä oli mainos kengistä: Gamelboots (tai jotain sinne päin), Miehille jotka kulkevat omia polkujaan...
Lagotossa on jotain samaa  Yleensä kun on valmis polku, jota kulkea, meidän lagotto rämpii, hyppii, pomppii, juoksee... polun vieressä, vaikka umpihangessa  varsinkin vapaana ollessaan. Remmissäkin yleensä kulkee mielellään varsinkin aurattujen kasojen päällä 
Eli lagotto on koira, joka kulkee omia polkujaan!

[Henni Pennanen]

oon kyllä kuullu kans tosi monta kertaa sanottavan että ei tuo voi olla koira! Se on puhetta vaille ihminen!

[Terhi Heikkinen]

No okei. Sanotaan nyt vielä, että ei tämä kyllä oikeasti koira ole.

http://www.karvakorvien.vaahtokylpy.net/Kiinalainen_Janiskoira.jpg

 

[Salla-Mari Kuusinen]

Ihana kuva Serasta

En tiedä onko minkäänlaisen koiran piirteisiin kuuluvaa röyhtäilemällä keskusteleminen. Roosalle tämä on joka päiväistä puuhaa. Esimerkiksi kerran ennen kauppaan lähtöä mietin äidin kanssa mitä kaupasta pitäisi tuoda. Äiti sanoi, että onkohan meillä tarpeeksi maitoa, johon Roosa tokaisi kovaäänisesti röyhtäisemällä "Ei oo". Toinen esimerkki on Roosan rumasta kielenkäytöstä. Tapaus sattui monta vuotta sitten kun veljeni riehui nukkumaan mennessään peiton kanssa ja Roosa tokaisi että k*rpä. Kerran taas Roosa yritti pelästyttää kosken rannassa kalastajia röyhtäisemällä selvästi "Böö"

Ehkä noihin sanomisiin vaikuttaa myös meikäläisen mielikuvitus, mutta nämä edellä mainitut tapaukset olivat hauskoja. No joo, huutaahan toinen meidän kissoistakin iltaisin "Oh no", englantia  

[Kirsi Hostikka]

Mie oon kans tän talven aikaan kovasti pohtinu, et onko tuo meidän Nana puhdas lagotto, vai oisko siinä jotain lintua hiukan seassa. Meidän lintulaudan alusta on nimittäin ollut Nanan lempipaikkoja talven aikaan. Se vetää linnunsiemeniä napaansa sen minkä ehtii. Eihän siinä muuten mitään, mut ilmeisesti sit maha on kuitenkin koiran, kun siemenet ei oikein sula, vaan tulee oksennuksena ulos
Onko muilla ollut samanlaisia mieltymyksiä havaittavissa?

[Heli Herna]

Auringonkukansiemenet, pähkinät ja muut lintujen herkut uppoavat meillä koirien naamakarvojen sekaan tosi nopeasti, snaku on kyllä ahkerampi aterioija lintulaudan alla kuin lagotto. Molemmat kyllä söisivät mielellään myös lintuja ja oravia ja myyriä ja kaikkea muutakin mikä liikkuu.  Olenhan minä toki vaihtanut niiden ruokintaa kohti barffausta, mutta en ihan noin pitkälle kyllä haluaisi mennä. - Toistaiseksi yksikään elollinen ei liene vielä kiinni jäänyt, mutta kai sekin päivä koittaa.

Ja auringonkukansiemenet tulevat kyllä ihan sellaisinaan koirien toisesta päästä ulos. Pähkinät lienevät niiden ruuansulatukselle helpompi pala.

Heli, Toto ja Miina

[Helena Levy]

ni-iin.

tässä yksi kummallinen juttu.
meille tuli serkkuni perheensä kanssa kylään, 2 aikuista 2 pientä lasta. eka kertaa koiran meille tulon jälkeen. jari ei soittanut ovikelloa, koska puhuimme puhelimessa parkkipaikan etsimisestä 2 min. aikaisemmin (eikä muuten ole soittanut ovikelloa ennenkään meille tullessa). avasi oven, tulivat sisälle, heittivät takit ja tavarat eteiseen, moikattiin samalla. siinä vaiheessa mulle tuli kummallinen olo, että hei, oliks meillä koira? nemo, 5kk, ei mennyt edes vastaan ja pihaustakaan ei kuulunut, mutta näköyhteys eteiseen oli...

nemo kyllä on reipas, onnellinen, iloinen, vauhdikas
ja ihan koiramaisesti käyttäytyy, kun joku tulee ovesta sisälle.
kehoitin kyllä ensi kerralla soittamaan ovikelloa, varmuuden vuoksi.

[Katri Karttunen]

Etummainen noista ei varmaan ole Lagotto, myyrä ehkä?!