Ikävä kyllä aika harvalla tavallisella suomalaisella koiranomistajalla on mahdollisuus lähteä tutustumaan etukäteen pentueen vanhempiin, sukulaisiin ja kasvattajaan, ellei aikeissa todella ole ostaa pentu. Tässä on varmasti monella esteenä ainakin kielitaito, taloustilanne ja suhteiden puute, ihan realistisesti ja ruohonjuuritasolla ajateltuna. Marken ystävän tilanne on sikäli valoisa, että suhteet on ja ilmeisesti myös matka suunnitteilla, ellei sitten jo toteutunutkin?
Jos joku haluaa omalla vastuullaan tukea Suomen lagottopopulaatiota ja tuoda jonkin valtasuvuista poikkeavan yksilön omaksi perheenjäseneksi ja mahdollisesti jalostuskäyttöön, jos yksilö hyväksi havaitaan, niin hän on minun mielestäni äärimmäisen eettisesti ja kauaskantoisesti ajatteleva koiraharrastaja, oikein tervetullut rodun pariin. Näinkin voi kantaa kortensa kekoon. Tokihan sellaisessa tuonnissa on aina omat erityiset riskinsä terveyden, luonteen ja ulkonäön osalta, mutta niitä voi kyllä minimoida tutkimalla asiat mahdollisimman hyvin etukäteen ja kyselemällä suomalaisilta harrastajilta ja kasvattajilta mielipidettä ja neuvoja. Joku kasvattaja voi innostua ihan yhteistyöhönkin. Myös Ruotsin tietokantoja ja kasvattajia kannattaa hyödyntää, sinne on myös viety jonkin verran sellaisa sukuja, joita täällä vähemmän on.
Kun tietää pennun vanhempien rekisterinumerot, niin ne todennäköisesti löytyvät Laura Tanosin tietokannasta
www.lagotto.hu -> database. Sieltä kun sitten selailee pentueen vanhempien sukutauluja, niin sieltä voi löytyä tuttuja nimiä, joita suomalaistenkin koirien takana on. Jos tuttuja nimiä on kovinkin paljon, niin tuonti ei välttämättä ihan hirveästi Suomen populaatioon tuo lisää. Ikävä kyllä moneen maahan on aluksi tuotu niitä ihan samoja sukuja mitä ensin tuotiin Suomeenkin. Eli niitä isoimpien kennelien koiria. Tässä pitää tietysti tuntea suomalaisten koirien sukutauluja jonkin verran, ja omata aika paljon nimimuistia.

Mutta uskon, että suomalaisilta kasvattajilta saa näihin kysymyksiin apua, jos vaan tohtii kysyä.