Minä olen yksi Paukkuarkuus-ketjussa koirani tuntemuksia vuodattanut emäntä! Ja minunkin ahdistukseni sen kun jatkuu. Päivälenkki oli puoliksi onnistunut (klo 2-3 ip), mutta sen jälkeen ei ole ulos ollut menijäksi. Jokin tovi sitten syötin iltaruoan, se rutiini meni ihan ookoo. Sittenpä Retu kääriytyikin kiepille tyynylleni ihan kuin sanoakseen, että nyt sitten kaikki nukkumaan. Siitä iskin sille hihnan kaulaan, toisen pään isännän käteen ja ulos. Hihnasta välittämättä koira rupesi kiskomaan saunan lauteiden alle piiloon!

Väkipakolla se vietiin iltalenkille edes yhdet pissat pissimään, ja vielä parempi, että kakkisikin, kun on kuitenkin syönyt kahdesti tänä päivänä. Vettä se ei juo. Aivan kuin minimoidakseen itse pissimisen tarpeen, se ei juo. Muutenkin Retun apaattinen olemus alkaa huolestuttaa minua. En ole vielä ottanut sitä jonninjoutavaa dappipantaa siltä pois. En tiedä, masentaako se sitä, vai ulkona ehkä vielä leijuva rikin haju. Siis äänet yksistään eivät ole Retun ongelma, niitä se jää kuuntelemaan ja saattaa niistä piittaamatta jatkaa kävelyä, mutta kun siihen liittyy haju - tai jo haju yksistään - sitä riepoo ja saa paniikkiin. Kaukana kotoa se rupeaa kaivamaan poteroa metsään, siis kiskoo tien sivuun ja siihen! Lähellä kotia menee neliveto päälle ja himaan niin kuin oltais jo!
Retu ei reagoi haukkumalla, sekin tuntuisi paremmalta kuin tuo äänetön apaattisuus ja totaalinen vetäytyminen. Retuhan ei muutenkaan paljoa hauku, mitä nyt varoittelee olettamistaan uhkista tai haastaa leikkiin. Se on tietysti hyvä juttu, mutta nyt se tuntuu pahalta. Jospa huominen päivä olisi jo parempi!