Anne kertomus Dinasta toi väistämättä mieleen pehmeän koiran, joka muistaa kaikki ikäväksi kokemansa tapahtumat pitkään. Moni lagotto onkin varmasti vähintäänkin pehmeä ja silloin paukkuarkuus voi helposti iskeä kun ikävä paikka tai tapahtuma jää pitkäksi aikaa mieleen.
Olen paljon mietiskellyt tätä Dinan ns. pehmeyttä. Se on mielestäni jotenkin ristiriitainen juttu
Dinan ensimmäinen uintireissu oli seuraavanlainen. Oli huhtikuuta ja vesi kylmää. Dina juoksi irtiollessaan laiturille ja jatkoi suoraan juoksuaan laiturin päästä veteen. Huusin, mutta Dina ei näkynyt. Juoksin laiturille ja kun Dinaa ei näkynyt sieläkään hyppäsin perään. Dina oli joutunut laiturin alle, josta sain sen pois. Tästä ei jäänyt minkäänlaista kammoa vettä kohtaan.
Dina on tippunut agilityssä puomilta joitain kertoja melko hurjankin näköisesti, mutta aina on kiivennyt takaisin. Jonkun tippumisen yhteydessä joku sanoikin, että ei taida olla kovin pehmeä koira....
Joku aika sitten Dina syöksyi Uman avuksi bernin "kimppuun", joten voitte arvata ketä siinä pyöritettiin
mutta Dina ei siitä ollut moksiskaan.
Eli näiden perusteellahan Dina ei ole mitenkään erkoisen pehmeä......
Dinahan ei pelkää esim. imuria, mitä jotkut koirat kammoksuu, mutta mikä sitten niissä joissain äänissä voi olla sellaista mikä saa sen pelkäämään
Mitä ihmettä sen päässä silloin tapahtuu.... Ois mielenkiintoista jos joku koira-asiantuntija tekisi Dinasta arvion minkälaisena se Dinan näkisi.
Mielenkiinnolla kyllä odotan, mitä Lohen ääniherkkyytteen liittyvästä tutkimuksesta joskus kuuluu.
Niin minäkin!
Lagotto romagnoloista yleisesti
