seuraava »

[Tuulikki Kostylev]

Hei!
Roni-lagotosta lähtee (varsinkin nyt) aika lailla karvaa ! Ulkona Roni on kierinyt viime viikot innokkaasti lumessa ja yksi syy hauskannäköiseen harrastukseen on varmaan se, että taitaa turkki kutista.

Olen pari viikkoa sitten karstannut ja leikannut turkkia ja kyllä sieltä lähtikin pohjavillaa varsinkin takapäästä (pohjavillaa on ollut aina epätasaisesti eli takapäässä paljon)  - siellähän Ronin karvankasvu muutenkin on ollut aina runsaampaa  . Tänään olen taas ollut karsta ja sakset käsissä - toivotaan että hyvää teki.

Niin, se epätyypillisyys. Kuivahko, karkea ja aaltomaisesti kihartuva/ jäykkänä sojottava turkki. Lisäksi sitä lagottojen tunnusmerkkiä eli pääkarvojen ihanaa kikkarapilveä ei ole koskaan kasvanut. Öljylisä ruokaan ei tähän oikein tehoa,  sillä sitä kuivuutta ja karkeutta on yritetty selättää. Hännän turkki on muuten niin karkea, ettei se tahdo edes kastua suihkuttamalla eli vesi ei mene läpi, on tosiaan aikamoinen goretex-luonnonihme. Se on kyllä mukavaa, ettei Roni kastu helposti, takiaiset ei tartu myöskään niin helposti kuin normiturkkiin eikä tule niin helposti takkuja.

Tietäisikö joku, onko tämäntyyppinen karva omassa erikoisuudessaan tyypillinen roan-väriselle? Pesun jälkeen Pelskur- on ollut hyvä hoitoaine ja turkkia on saatu vähän kiharammaksi, mutta sitten se taas sojottaa! Voi tätä meidän Roni-jäykkistä! 

Aluksi (varmaan arvattavissa) oli surullista, kun turkki oli niin erilainen kuin tavallisesti ja siinä mielessä haastava, ettei se hoidosta huolimatta tullut niin sanotusti tavalliseksi lagoton turkiksi. Lisäksi  2,5 -vuotiaana Ronin käydessä oikealla lagottotrimmaajalla hän huomasi kylkikarvojen ohentuneen. Täyttäessään 3 vuotta kyljet olivat symmetrisesti paljaat.

Roni pääsi ihotautilääkärille ja tutkittiin tosi hyvin. Karvaa on muuten kasvanut takaisin kylkiin, mutta se on kovin karkeaa ja valkoista. Onneksi koira ei ole palellut eikä leikkiessä ole tullut naarmuja tms. Semmoiset valkoiset vauhtiraidat on kyljissä nykyään, ei niitä aina kaikki edes huomaa.

Elämän lottoarvonnassa Ronille on käynyt niin,  että jostain kaukaa se onnistui perimään omanlaisensa karvan. Jos vanhemmilla on ollut peittyvänä ominaisuutena tämäntyyppistä perimässään, niin sieltä se voi pumpsahtaa sukupolvien takaa. Pikkupallerona se oli mielestäni samannäköinen villalankakerä kuin sisaruksensa, muutaman kuukauden ikäisestä turkin aaltomaisuus ja karkeus tulivat esille.

Sitä varmasti halusin sanoa, ettei tämä turkkityyppi aivan helppohoitoinen ole! Koiran hyvinvointi on tärkeintä ja sen eteen töitä on tehtävä olipa turkki se ihana ja kaunis ja aidosti lagottomainen tai sitten mallia meidän oma metsämörri 

[Johanna Heiskanen]

Moikka,
oma roanini eli Hertta on maailman helppokarvaisin lagotto... Ei niin kamalan paksu eikä niin kamalasti takkuuntuva kuin esim valkoiset.
Tunnen ja trimmaan monta roania ja en ole törmännyt moiseen ongelmaan eli kyllä tuo on ihan vaan jonkun sortin sukuvika. Mielestäni ainakin.. (ettei taas kenenkään tarvi sanoa mitään turhaa..  )
Kyllä nuo ruskeat edelleen tuntuvat helpommilta karvana, mutta aina löytyy poikkeuksia.
Cirolla oli aluksi kamala lötökarva, joka takkuuntui, kun selän käänsi avaamisen jälkeen, mutta nykyisin se on suorastaan karkea...!!!! Ihanaa.

[Aino Krohn]

Hei Tuulikki,

En tiedä, olisiko tästä apua turkin kuivuuteen, mutta ehkä kannattaisi kokeilla: Antibiootin aiheuttaman allergiareaktion jälkeen 1,5-vuotiaan lagottoni Toton iho oli kutiseva ja turkkikin kuivui, vaikka lisäsin ruokaan Omega-3 valmisteita. Eläinlääkärimme sanoi, etteivät suun kautta annettavat öljyt joka tilanteessa välttämättä imeydy kovin hyvin ja neuvoi ostamaan apteekista valmistetta nimeltä DermoScent.

Se on monipuolinen rasvahappohoito, joka annostellaan pipetillä suoraan koiran iholle aivan samalla tavoin kuin punkkilääkkeet. Itse asiassa siinä on samanlainen ajoaine, eli rasvahapot imeytyvät ja leviävät iholle tehokkaasti, kun pipetillinen ainetta turautetaan koiran niskavilloihin tehtyyn jakaukseen. DermoScent on reseptivapaa tuote, mutta vain apteekkimyynnissä. Kuuri kestää 8 viikkoa: kerran viikossa pipetillinen niskaan. Päivän verran koiran turkki tuoksuu aromaattiselta (se ei tuntunut Totoa haittaavan), sitten tuoksu vaimenee. Naapurin lapset, jotka käyvät meillä koiria halailemassa, huomauttivat, että "Ihanaa, tää Toto tuoksuu ihan piparilta."

Lopputuloksena turkki oli kuitenkin parempi kuin koskaan: kimmoisaa kikkaraa ja vähemmän takkuja. Suosittelen.

[Päivi Solmula]

Minä kyllä kaipailen takaisin karheampaa kiharaista turkkia. Pesin koiran perjantaina avauksen jälkeen ja nyt se on ihan kamalan pehmeä ja "tököttää" kuin vanuttuneen lapasen karva. Aukaisin eilen vanuttuneet paikat uudelleen ja kastelin turkin suihkussa. Ei mitään apua. Meilläkin tuntuu tuossa takapuolessa olevan se paksuin karva. Ei taida tulla toukokuun Mäntän näyttelystä mitään.... Lapinreissun jälkeen pitää kai vetää turkki alas koneella. Luulin jo vian olevan leikkaustyylissä (=saksien käytössä), mutta se taisikin olla shamppoo, jota innotuin läträämään liikaa. Suolavesisuihkutuksesta ei mitään apua. Pitäsi varmaan viedä koira sinne koirakylpylään turkki avattuna ja sitten suolahuoneeseen.
Aino: Paljonko kyseinen valmiste maksaa?

~Päivi ~

[Tuulikki Kostylev]

Heippa vaan,
Kiitos teidän kannanotoistanne turkkiasioihin ja vinkeistä esim. DermoScent. Kannattaa kokeilla ilman muuta, vaikka iho on siis kunnossa eikä hilseile tms.

Sukuvikaa tämä varmaan on, kun suksi ei luista ( tai siis Ronin karva normaalisti kasva ). Tietynlaista rohkeutta olen nyt ottanut karstan ja saksien kanssa peliin ja kyllä kutisee paljon vähemmin kun irtokarva on saatu pois. Vaikka karva ei hyvin kasva, pitää sitä siitä huolimatta uskaltaa pois leikata kun on tarvis. Ja hyvää, pehmentävää hoitoainetta pidin pitkään shampoopesun jälkeen! Näin siis meillä Kohti pehmeämpää tulevaisuutta!!

PS. Turkkia tosiaan kyllä lähti niin paljon, että ensi kerralla panen jonkun suusuojan eteen ja silmiin suojalasit - oli suu ja silmät niin villaa täynnä  operaation jälkeen.

[Riitta Häyrynen]

On tää jännää tää lagoton kasvatus    Eikö Roni ole Nano pentueesta? Näin muistelisin.
Kaikilla muilla on aivan mahtava turkki, niin kuinka yksi voi saada sitten tuollaisen rautalankaturkin kuin Ronin.
Sen olen kyllä huomannut melkein kaikissa lagotoissani, että takapää on aina villavampi kuin etuosa, mistähän tuokin sitten johtunee 
Nykyisin käynkin kaikki lagottoni läpi parin viikon välein.

Päivi: Koitapas laittaa turkkiin Bio-Groomin Super Creamia.  Tuntuu tekevän tosi upean kiharan ja turkin selvittely on todella paljon helpompaa.

[Aino Krohn]

En millään nyt muista DermoScentin hintaa. Sitä myydään neljän pipetin pakkauksissa, joten 8 viikon kuuriin tarvitaan kaksi pakkausta. Ei se mielestäni mitään hirmu kallista ollut. Olisiko ollut korkeintaan parinkympin luokkaa per paketti, siis alle viisi euroa viikossa.

[Tuulikki Kostylev]

Hei Riitta,
Oletko kuullut, olisiko kellään Ronin sukupuusta ollut kylkikarvojen ohentumista? Roni on tosiaan nano-pentueesta, Nano Dotto.

Joko kuulin tai luin kerran, että Norjassa lagotoilla olisi ollut pälvikaljua, mutta missä määrin - en tiedä. Olen kovasti toivonut, että se olisi yhteydessä syksyn pimeyteen ja helpottaisi valon lisääntyessä. Aivan objektiivisia tuloksia ei valo ole tuonut eikä Megaderm, mutta kyllä jotain apua näistä oli - turkki kylkiin kasvoi vähän (valkoista , tosi kuivaa karvaa). Hormonitasapainoltaan Roni on tutkimusten perusteella terve koira.

Roni on aika spesiaali, luonteeltaankin aika viilipyttymäinen,  ja jos ei ollut paikalla silloin kun ulkonäköä jaettiiin, on hän omalla tavallaan aivan mainio tyyppi.

[Riitta Häyrynen]

Ronin siskolla, tuli pälvikaljuisuutta pentujen jälkeen.  Kaikki mahdolliset kokeet otettiin, mutta mitään vikaa ei löydetty. Hormonaaliseksi viaksi tuota epäiltiin.

Kolmella muulla kasvatillani pälvikaljuisuutta tiedän joista kaksi muutakin on tutkittu, eikä mitään vikaa ole löydetty.  Yhtä ei ole tutkittu koska olen sanonut, että on ihan turha viedä, koska tutkittuja löytyy kolmen lagoton verran eikä tutkimuksista ole ollut hyötyä tähän ongelmaan.  Kakki eläinlääkärit ovat epäilleet tuota hormonaalista syytä.

Myös Arietilla lähti kylkikarvat kerran noin viisi vuotiaana, mutta se ei ollut kovin kauaa kalju vaan uusi ihan hyvä turkki kasvoi nopeasti tilalle.

[Tuulikki Kostylev]

Kiitos tiedoista Riitta.

Tiesin entuudestaan neljä lagottoa, joilla on pälvikaljua (kyljet ja vatsa/rintakehä-alueella). Ne ovat melko kaukaista sukua Ronille, mutta sukua kuitenkin.

T. Tuulikki ja rautalanka-Roni 

[Johanna Heiskanen]

Olisipa kiva saada kartoitettua nämä kaikki jonkinlaisista kaljuista kärsineet lagotot, joskin suurin osa seikkailee omistajineen ihan muualla kuin täällä foorumilla.

Niitä kuitenkin on paljon! Tietoa kaljukyljistä pompsahtelee milloin mistäkin, yleensa aina niin, etten pysty laittamaan mitään tietoja ylös...

Pälvikalju varmaankaan ei ole oikea taudin nimi - näillä vaivoilla tuntuu olevan monta syytä ja monta nimeä. Kukahan selvittäisi?
 
Kuinka on terveystutkimuksen laita.. siis tämä yleinen lagotoille?? Vem vet?

Toinen vaiva (?) on se kuonokarvojen puutos
eikö olekin, Tuulikki, myös Ronin "vaiva"! Todellakin lainausmerkeissä, eipä se koiraa vaivaa, helpottaa vaan, kun ei tarvi turpakarvoja kiskoa.. 

pähkäilee täällä
johanna

[Kirsi Blummé]

Johanna: Onko muitakin lagotoita kuin Elli keneltä puuttuu karvat nenän päältä? Itse en olisi sitä edes huomannut ellei tuttuni olisi joskus tästä huomauttanut.

[Riitta Häyrynen]

On tuo karvattomuus aika yleistä lagotoilla.  Olin Italiassa luennolla jossa tuosta puhuttiin. 

Kirsi, kyllä noita "kuonokarvattomia lagottojakin silloin tällöin putkahtelee.

Olisikohan minun kasvateillani tai kasvattieni jälkeläisillä tiedossani  puolen kymmentä tällaista lagottoa.

Mutta jännää on se, että pentueesta yleensä vain yhdellä on tätä.  Muilla kasvaa kuonokarvat ihan normaalisti ja pentuna kaikki ovat ihan samannäköisiä.  Luovutusiässä ei vielä voi sanoa kasvaako karvat vai ei.

Lisäksi olen huomannut, että tuo "kuonokarvattomuus" on huomattavasti yleisempää roaneilla tai ruskeilla lagotoilla.  Onko jollain tästä enemmän tietoa?  Itse en muista nähneeni yhtään vaaleaa "kuonokarvatonta". 

[Tuulikki Kostylev]

Hei,
Niistä pääkarvoista Johanna kysäisi. Ronilla on tosiaan aika vähän haituvia kuonon ympärillä. Eräs lagottokasvattaja sanoi hauskasti, että Ronillahan on tuollaiset amis-viikset (kuin teinipojalla).
Otsalla on aivan sileä ja lyhyt turkki ja lopulta aivan päälaella on pikkuisen kiharaan menevää turkkia, tukka takana tavallaan.

Karvat eivät tosiaan ole näkökentän tiellä koskaan. Hyvä siksikin, koska alaluomet ovat aika löysät rakenteellisesti. Onneksi ei ole ollut ulkoisten silmänosien kohdalla mitään vaivoja (silmä kuivuu, jos ei mee kunnolla kiinni, mikä altistaa haavoille, tulehduksille).

Terveyskyselyn olen täyttänyt eli Ronin erilaiset vaivat on sinne kirjattu. Toivottavasti Keminmaalla asuva kahden ( pälvikaljuisen lagoton) omistaja on myös ehtinyt lähettää postia Klubille. Kaksi muuta tietämääni koiraa ovat tästä lähempää.

[Sirpa Lahtela]

Meillä myöskin Hipulla kuonon karvoitus pelkkää hahtuvaa ja silmien päällä siili. Muutoinkin Turkki ollut vaikeahoitoinen etenkin pentuna, iän myötä alkanut onneksi hiukan helpottua. Meillä on kyllä kärsitty jonkin verran allergioista, joka varmaan osaltaan vaikuttaa turkin laatuun. Väri on oranssi-valkoinen.