seuraava »

[Tuula Kotiranta]

Ei nyt ole lagotosta esimerkkiä, mutta aikanaan pumini kanssa muutin kerrostaloon (omakotitalossa asumisen jälkeen) ja pelkäsin ettei siitä asumisesta tule mitään, se kun oli erittäin haukkuherkkä. Toisin kuitenkin kävi, se tottui käytävästä ja ulkoa tuleviin ääniin. Tietysti alussa piti olla aika tiukkana sen haukkumiseen, mutta nopeasti se siihen tottui ettei turhia haukuta.
Se että koiria oli vain yksi helpottia asiaa. Kun nyt katselee miten yksi koira saa toiset mukaansa hölmöilemään, saattaa se tuottaa vähän enemmän työtä.

[Julia Åivo]

Luca on aika haukkuherkkä, ja olevinaan erinomaisempikin vahtikoira.  Luca tuli minulle kerrostaloon, mutta sen ollessa alle vuoden ikäinen vietettiin yksi kesä vanhempieni luona omakotitalossa jossa se oppi mukavasti haukkumaan vahti-intoisen airiksen kanssa    Sen jälkeen se on kyllä vahtihaukkunut kerrostalon äänille ja sitä en saanut pois kokonaan, sitruunapannasta ja vesipullosta oli jonkun verran apua. Varmaan määrätietoisemmalla paneutumisella olisi saanut parempiakin tuloksia.

Nyt ollaan asuttu rivitalossa reilu vuosi ja en kyllä Lucan kanssa haluaisi enää muuttaa kerrostaloon   Nyt koirat haukkuvat enää ovikelloa, ja se ei rivitalossa ole minusta mikään ongelma.  Jos jotain ihan poikkeavaa kuuluu ulkoa, Luca saattaa haukahdella mutta hiljenee kiellettäessä.

Itse alkaisin teho-opetuksen jo nyt, ehkä sitruunapannat apuun? Jos naapureiksi osuu hankalia tyyppejä niin ongelmia voi tulla jo aika mitättömästä määrästä haukkumista.

[Ida Danielsson]

Kyllä meillä nytkin on jo haukkuminen "kiellettyä", mutta täytyisi tosiaan alkaa puuttumaan siihen vieläkin enemmän. Oon myös vähän miettinyt, että ottaisin ensin mukaani vain toisen koirista (toisen jäädessä vanhemmilleni) ja totuttaisin sen kerrostaloelämään, ja vasta sitten toisen. Nuo kuitenkin haukkuvat enemmän yhdessä kuin erikseen.

Sennaan tehoaa sitruunapanta kuureittain ihan hyvin ja panta kaulassa se ei uskalla päästää inahdustakaan, joten uskoisin että sen kanssa kerrostaloeläminen voisi onnistuakin ihan hyvin. Muutenkin Sennan haukkuminen on vain vahtihaukkua, ja yksin se ei yleensä aloita suurempaa mekkalaa vaan yleensä kuuluu pelkkä "vuh" ja kiellosta lopettaa.

Sumi onkin sitten ongelmallisempi, se on ollut aina äänekäs ja haukkuu muutenkin kuin vahtiessa ja tosi pienillekin äänille. Sumi myös harvemmin tyytyy vaimeeseen haukahdukseen, yleisempää on kunnon haukuntakonsertti ja mekkalointi mitä on vaikeampi pelkästä kiellosta lopettaa. Sumiin ei myöskään sitruunapannalla tai vesipullosuihkulla ole ollut vaikutusta .

[Oona Häikiö]

Hei Ida !
Minä muutin muutama kuukaisi taaksepäin lagoton ja parsonrussellin kanssa maalta vanhempieni luota kerrostalokaksioon ! Ajattelin, että eihän siitä mitään tule kun lagotto kuulee äänen ja poksahtaa kerran niin parsoni huutaa koko loppupäivän.
No, toisin kuitenkin kävi; tytöt ei meidän kolmannen kerroksen opiskelijakaksiossa, jossa ääniä kuuluu käytävästä, hauku oikeastaan ollenkaan. Eivät edes kun postiluukku kolahtaa.
Ovisummerille neidot poksahtaa molemmat muutaman kerran, mutta kun ovat huomanneet, että ketään ei tule sisälle ennen kuin ollaan hiljaa, niin ei ne viitsi haukkua.

Toisaalta sitten kun tullaan maalle käymään vanhempieni luona huudetaan aivan entiseen vanhaan malliin kaikelle mahdolliselle

[Heidi Lehtinen]

Me asumme myös rauhallisella alueella kerrostalon 4. kerroksessa jonne koirat ovat sopeutuneet hyvin Molemmat asuivat omakotitaloissa aiemmin, Aapolle varsinkin muutos oli iso vaikka emme aivan keskustassa asukkaan. Molemmat ovat nyt jo tottuneita hissin käyttäjiä ja eivät sisällä hauku postille tai naapureiden äänille. Aapon en ole muutenkaan kuullut haukkuvan kuin kerran. Peppi haukkui aluksi kaikelle mahdolliselle mutta haukahtaa enää aniharvoin koska en salli sisällä haukkumista ollenkaan. Murisee kyllä jos kuulee ääniä mutta lopettaa käskystä. Pepillä oli keväällä eroahdistusta,mutta se on onneksi mennyt ohitse ja osaa rauhoittua myös yksinään. Sisätiloissa koirat lepäilevät, kumpikaan ei tykkää leikkiä leluilla ja muu liikunta ja aktivointi tapahtuu kesäisin ulkona. Varsinkin nyt kun viihtyvät parvekkeella kaiken aikaa niin tuntuu ettei omistaisi koiria ollenkaan kun ovat niin huomaamattomia sisällä, ulkona sitten onkin eri juttu

[Ida Danielsson]

^^Heh, onpas tämä vanha keskustelu! Päivitystä sen verran, että asuin vuoden verran koirien kanssa kerrostalossa ja se meni ihan kivasti. Senna ei haukkunut oikeastaan ollenkaan, joillekin suuremmille äänille saattoi sanoa vaimeasti "vuh!" mutta muuten se oli tosi hiljainen tyttö. Sumista tuskin koskaan saa täysin äänetöntä kerrostaloasujaa, se reakoi herkemmin rapunääniin, muttei onneksi kaikkeen ja lopetti haukkumisen käskystä aikas hyvin. Nyt asutaan kesän ajan taas vanhempieni luona, mutta syksyllä muutetaan luultavasti taas kerrostaloon, tälläkertaa Helsinkiin.

[veera bilaletdin]

Meillä on ny tää Moona ollu sellasen kaks kuukautta kerrostalossa, ja ei oo ainakaan vielä haukkunu (: musta se on ihan okei, jos koira saa muuten tarpeeks aktiviteettejä ja liikuntaa.. et eihän se koira tajua että oonko nyt kerrostalossa vai en, eihän omakotitalossa asuvalle koirallekkaan riitä pelkäle takapihalle päästäminen. Sisäsiisteyden opettaminen voi tietysti olla vähän vaikeempaa, mut ei sekään jos vaan jaksaa lähtee tarpeeksi usein ulos. Moona on kyl pissannu rappukäytävän matolla varmaan kymmenen kertaa !