Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
Tarkempi haku

19408 viestiä 1603 aihetta- kirjoittanut 611 jäsentä - Uusin jäsen: Saila Snellman

24.05.12 - klo:01:19
LagottofoorumiLagotto romagnoloista yleisestiLagoton luonne ja käyttäytyminenAihe: Uros-lagotto ja turkin trimmaus
Sivuja: 1   Siirry alas
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Uros-lagotto ja turkin trimmaus  (Luettu 1045 kertaa)
Pirkko Haatainen
Alkava kuopankaivaja

Viestejä: 2


« : 14.04.09 - klo:17:13 »

Kaipaisin kipeästi apua 6-vuotiaan Ressun turkin trimmaukseen. Olen leikannut Ressun turkkia viimeisen kolmen vuoden ajan, mutta nyt suhteemme on edennyt sellaiseksi, ettei turkin leikkaamisesta tule mitään. Viime kerralla murina oli sitä luokka, että peräännyin tilanteesta vähin äänin. En ole halunnut viedä ressua ns. vieraalle, lagottoa tuntemattomalle trimmaukseen.
Yhdessä Koiramme-lehdessä oli lagotto-jutussa maininta, että uroslagotot voivat iäin myötä vastustaa hoitotoimenpiteitä. Meillä on käynyt näin, ja kokemattomuuteni koiraihmisenä tulee armottomasti nyt esille. Odotin lehtijutussa toiveikkaana neuvoja mitä tehdä ko. tilanteessa, mutta niitä ei tullut. Ressu on muuten yhteistyökykyinen ja tottelevainen, mutta aika varauksellinen vieraita kohtaan. Otathan yhteyttä, jos pystyt auttamaan ihan käytännön tasolla. Itse en pysty turkkia leikkaamaan.Kaikki vinkit otetaan vastaan. Asumme Tuusulassa ja olemme valmiit matkaamaan Uudellamaalla.
t. Pirkko ja Ressu
tallennettu
Julia Åivo
Tosi tryffelinsurfaaja

Viestejä: 496



« Vastaus #1 : 14.04.09 - klo:17:52 »

Hei!

Varmasti Ressu ei ole ainut lagotto, jonka kanssa hoitotoimenpiteet ovat hankalia. Lucaa olen pennusta asti totuttanut leikkaamiseen, kampaamiseen ja korvakarvojen nyppimiseen, mutta edelleen se inhoa kaikkia näitä ja livahtaa pöydän alle piiloon kun näkee minun hakevan saksia Virnistää  Murkkuikäisenä Lucakin yritti murista ja rimpuilla pois hoitotoimenpiteistä. Silloin sitten tehtiin vain pakolla, toisella kädellä koiraa kiinni pitäen ja toisella saksien. Onneksi olin jo harjoitellut aika dominoivan airiksen kanssa, niin Lucan murinoiden kanssa pärjättiin. Nykyään Luca pysyy käskyttämällä paikallaan, mutta ei se kyllä turkinhoidosta nauti.

Koira ei saisi koskaan murisemalla tai jopa näykkimällä päästä pois epämiellyttävästä tilanteesta, se oppii kyllä käyttämään näitä keinoja. Täällä jossain oli keskustelua samasta aiheesta, ja siinä neuvottiin kuonokopan käytöstä. Se voisi olla ihan hyvä ratkaisu aluksi. Kun  tietää että koira ei pääse näykkäämään, omatkin otteet ovat rauhallisemmat ja koira rauhoittuu samalla.  Jos koira ei mene ihan lukon hoitotilanteessa, voisi avustajasta olla hyötyä. Toinen pitäisi koiraa ja toinen voisi keskittyä pelkästään leikkaamiseen. Hyvästä käytöksestä palkittaisiin heti ja trimmaussessiot pidettäisiin aluksi lyhyinä.

tallennettu

-Julia&Luca
Hannele Törmänen
Lupaava kaivuukone

Viestejä: 101



WWW
« Vastaus #2 : 14.04.09 - klo:18:44 »

Kuonokoppa on ihan hyvä ratkaisu, kun koiraa palautetaan ruotuun. Koirahan voi ei vain näykätä, vaan purra jopa toden teolla. On aivan yleistä, että koira on eri mieltä turkin hoidosta, kynsien leikkauksesta tms. Pistä hauvalle kuonokoppa ja jos mahdollista pyydä turkin leikkaukseen apuväkeä. Pari ihmistä voi pitää koiraa paikoillaan ja yksi juttelee kuonopäässä mukavia. Useimmat koirat ovat seuraavalla hoitokerralla paljon helpompia, kun ne huomaavat, että turkkia hoidetaan ja sillä siisti. Hoitokertoja kannattaa myös tihentää, että koiralle tulee niihin rutiini, eivätkä ne ole epämiellyttäviä esim. takkujen vuoksi. Käyn omat koirat läpi vähintään kerran kuussa. Voi olla, ettei kuonokoppaa ja apulaisia tarvita parin hoitokerran jälkeen.
tallennettu
Emma Anttonen
Lupaava kaivuukone

Viestejä: 105



WWW
« Vastaus #3 : 14.04.09 - klo:20:51 »

Meillä olisi vanhalta uros-lagotoltani jäänyt metallinen kuonokoppa jossa pehmusteet nahoissa, eli ihan "miellyttävä" koiralle hoitojen ajaksi. Edesmennyt urokseni oli ongelmakoira jo tullessaan ja kaikki kynsien leikkuusta etenkin korvien nyppimiseen oli "hampaat käteen"-tekniikalla, siis yritti näykkiä ja kunnolla, välillä ihan purrakin. Eli ilmottele jos on tarvetta, myyn 20.
Emma
tallennettu

Emma & Lucas
Pirkko Haatainen
Alkava kuopankaivaja

Viestejä: 2


« Vastaus #4 : 17.04.09 - klo:19:21 »

Kiitos kirjallisesta avusta ja erityisesti puhelinsoitoista, joita olen saanut. Konkreettista apua olemme siis saamassa. Hoitotoimenpiteissä etenemme avun turvin, kiitos Riitan. Ressu saa vihdoin kevyemmän "lookin". Katsotaan sitten miten jatkossa sisuni riittää ärisevän koiran kanssa. Lohduttavaa on kuulla, että teillä on ollut samanlaisia ongelmia, ja ymmärtääkseni vaikeampiakin. Tilanteeseemme vaikuttaa oleellisesti se, etten ole pitkän linjan koira-ihminen, kuusi vuotta on yhden koiran kanssa pitää minut vielä kaukana konkariluokkasta.
Aurinkoista kevättä lagottoväelle!
t. Pirkko
tallennettu
Emma Anttonen
Lupaava kaivuukone

Viestejä: 105



WWW
« Vastaus #5 : 19.04.09 - klo:16:17 »

Joo, meillä Tuffe siis etenkin kuonon tuntokarvojen takia oli hyvin herkkä trimmattava välillä, mutta kuonokopan kanssa ei kuonosta saanut siistiä, eli siihen toimi meillä kunnon "turva-asento":
käsi koiran kaulan ympärille samalla tavalla kuin iso mies kuristaisi toista, eli koko käsi kaulan ympäri sopivan tiukalle (ei kuristaen) ja koiran leuan alle niin, ettei koira pysty halutessaankaan saamaan leukoja käteen. Sitten vaan leikataan varovasti niin, että tarkasteltiin koko ajan koiran elekieltä. Tuffe jaksoi aina kärsivällisesti hetken aikaa kun hoin vaan että "nyyt" ja se tiesi siitä että leikataan, hetken tauko koiralle ja lihapullaa suuhun, otetta irrottamatta ja taas jatkaen. Tukevasti koira jalkojen välissä. Älyttömän rasittavaa mutta kärsivällisyydellä päästiin myöhemmin jopa siihen, ettei kuonokoppaa tarvittu lainkaan trimmauksessa Hymyilee

Kynsien kanssa oli yleensä aina kuonokoppa, sitä se ei aluksi myöskään hyväksynyt ollenkaan. Mutta siinäkin kuonokoppa toimi. Siedätin pojan siihen, että lenkin jälkeen otettiin koira jalkojen väliin häntäpuoli ihmisen eteen ja pää taakse, ja sitten kaikki tassut vuorotellen läpi niin, ettei koira ylettynyt puremaan. Myöhemmin koira siedättyi tähän, tietysti lihapullilla palkiten Iskee silmää ja sitten myöhemmin vielä niin, ettei tarvittu kuonokoppaa usein lainkaan, ihan koiran mielentilaa tarkkaillen Hymyilee

Nyt on onneksi Lucas paljon helpompi tapaus. Mutta soittele siitä kuonokopasta, niin voin tarvittaessa vaikka näyttää pari vinkkiä Hymyilee
Äläkä huoli, Tuffe oli mullakin ensimmäinen oma koira, vaikka piireissä olin pyörinyt pienestä asti, ja kyllä oli aluksi vaikeaa "karaistua", vaikka koskaan ei siis väkivaltaa käytetty vaan että piti ottaa se asenne että "nyt hoidetaan homma" Hymyilee
Ja koiran kanssa, joka on aggressiivinen edes pienessä määrin on vaan aina hieman enemmän hommaa miltei kaikessa, niin vieraiden kanssa kuin hoidettaessa yms.
Zemppiä!
tallennettu

Emma & Lucas
Sivuja: 1   Siirry ylös
Tulostusversio
LagottofoorumiLagotto romagnoloista yleisestiLagoton luonne ja käyttäytyminenAihe: Uros-lagotto ja turkin trimmaus
Siirry:  

Theme orange-lt created by panic