seuraava »

[Senja Mäkinen]

Tarkennan sellaisen vielä, että taipparithan on siis kertaluonteinen testi siinä missä luonnetesti tai mh-luonnekuvauskin, harrastaako joku luonnetestiä? Lähinnä spanieli ihmisenä taippareiden harrastaminen tuo lähinnä hupaisan kuvan silmiin koirasta, jolta puuttuvat metsästysominaisuudet ja sen kanssa todellakin saa harrastaa taippareita, vaikka näin sen ei kuuluisi olla!  Ja lisään vielä, että taippareihin ei koiraa kuulu kouluttaa, vaan nuo ovat ihan luontaisia juttuja, jotka koirilla kuuluu olla takaraivossa jo syntyessään. Sprinkkujen kanssa riistapukin noutoa vedestä saatetaan parit kerrat harjoitella, mutta muuten jäljet yms. menee ihan ilman treeniä.

[Piia Lehmonen]

   harrastus sekin jos niin haluaa!!

[Maija Mattila]

Olen kyllä hieman eri mieltä siitä harjoitellaanko taippareihin..... useat treenaavat noita noutoja ja jäkien seuraamista, mistä muuten tietää onko oman koiran kanssa mitään järkeä mennä koko kokeeseen. Ihan sama metsästyskoirien kanssa, kyllä nekin pitää opettaa metsällä toimimaan omistajan tahdon mukaisesti, korvien välissä pitää tiettyjä asioita olla että kumpikaan toiminto onnistuu mutta silti niitä treenataan jonkin verran. Ei voi olettaa että koira ensimmäistä kertaa metsällä ollessaan toimii niin kuin pitäisi, myös omaa toimintaa pitää "opetella" (työrauha koiralle) jotta kokeen läpäisee. Itselläni on muutama ystävä joilla on (eri rotuisia) koiria jotka ovat käyneet taippareissa ja/tai mejä-kokeissa. Yksi syy miksi harjoitella koiran kanssa on myös se ettei kokeisiin pääse ihan noin vain, ja ne ovat hintavia jos et esim. itse osallistu jälkien tekoon ja korjaamiseen.

[Julia Åivo]

Sen tiedän että tappareihin osallistutaan vaan kerran, eli ei niissä käymistä kai voi harrastaa. Mutta itse kyllä kuvittelin että treenejä järjestetään, tuntuu aika hasardihommalta lähteä taippareihin täysin valmistautumatta. Yrityskertoja on kai jotenkin rajattu? Mä en siis aiheesta mitään tiedä, mutta jos nyt joku päättäisi mennä ja vielä pääsisi "taipparitreeneihin" lagoton kanssa niin ei kai siitä mitään haittaa olisi. Opitut asiat kun ei periydy ja tuskin riistavietittömästä koirasta saa ongelmallisen riistaviettistä jos sen saakin noutamaan variksenraatoa vedestä (tai mitä siellä treeneissä nyt ikinä tehdäänkään..)

[Maija Mattila]

Taipparit kyllä suoritetaan vain sen yhden kerran, paitsi jos suoritusta ei hyväksytä joutuu uusimaan, en tiedä montako kertaa sen voi uusia. Kysymällä senkin kyllä voi selvittää, asia ei itseäni kiinnosta kyllä ollenkaan, pakosta olen noita taipparijuttuja kuunnellut 

Ystäväni koira suoritti ekalla yrittämällä taipparit mutta hänkin treenasi, että tiesi oman koiran toiminnan ja sen mahdollisuuden suorittaa tämä testi. Apuna hänellä oli kasvattaja joka on tämän asian suhteen hyvin kokenut, hän myös kehoitti treenaamaan ja ohjasi miten. Tämän suorituksen jälkeen hän on avustanut ystäviään jotka näyttävät ajavan melko pitkältäkin jos joku vain viitsii auttaa treeneissä.

Tämä koirakko ketä tässä tarkoitan treenasi viime kesänä vedestä noutoa, koira ei tuo riittävän lähelle riistaa, tai jos se lentääkin koiran mielestä hieman liian pitkälle se ei aina lähde hakemaan sitä. Yhtenä päivänä heistä tuntui että aallokko, (merenrannalla kun ollaan) oli sen verran kova että koira arasteli, se kun ei ole varsinainen vesipeto niin kuin pitäisi. Omistaja oli ottanut itselleen syyt miksi koira arastelee vettä jonkin verran, sitä ei oltu viety veteen tarpeeksi nuorena omistajan laiskuuden vuoksi, näin hän itse asiaa kommentoi.

Ystäväni treenaa jälkeä vieläkin toisinaan vaikka taipparit on suoritettu, mielenkiintona kun on oikean riistan nouto metsästyksessä. Metsälle hän on päässyt erään metsästysporukan mukana, jossa oli päätetty että ulkopuolinen koira ohjaajineen saa tulla mukaan jos joku seuran jäsen ottaa koirakon mukaansa. Eli näin hän harrastaa edelleen taipparissa vaadittavia taitoja.

[Julia Åivo]

Henk. koht mue ei kiinnosta taipparit tippaakaan, mutta ylipäätään kaikki harrastaminen koiran  kanssa on mun mielestä plussaa. Mä en ymmärrä että jos joku harjoittelee nyt vaikka taippareissa tarvittavia asioita  mitä se on keneltäkään pois. Sillä tuskin saa koiraa pilattua ja "epärodunnmukaiseksi". Tai jos joku haluaisi kokeilla lagottonsa kanssa vaikka suojelua (tuskin haluaa, ja tuskin kukaan maalimies ottaisi treenattavakseen ) niin mikäs siinä? Jos ajatellaan että lagoton kanssa saisi tehdä vain sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyviä asioita, eli etsiä tryffeleitä tai vaikka sieniä, niin aika tylsäksi kävisi.

Ja toisaalta taas olisi hyvä että saataisiin tuloksia vakiintuneista lajeista, eism. vaikka toko ja agility, ne on kuitenkin jollain lailla vertailukelpoisia ja kertoo mm.koiran koulutettavuudesta ja kapasiteetista ainakin jotain.

[Piia Lehmonen]

Menee ihan ot, mutta periaatteessa taipumuskokeeseen ei harjoitella, koska koiralla pitää olla taipumus suorittaa kokeessa olevat tehtävät ilman harjoittelua.

Harrastuksia löytyy paljon muitakin, kuin sienestys...

[Maija Mattila]

Periaatteessa ei harjoitella, olen samaa mieltä, käytännössä kyllä ihan metsästäjätkin opettavat noita taitoja ennen kokeita. Opettaminen on kyllä enemmän hienosäätöä, eli ihan kuin kirjoitin että koira tiputtaa riistan vaikka puolimetriä liian aikaisin on se opetettava tuomaan se pidemmälle, koe saattaa mennä pienestäkin pipariksi. Tämmöistä siis tarkoitan tuolla treenaamisella. Vietti pitää löytyä että tuo riistapölkky edes kiinostaa
 Moni lisäksi pitää harrastamisesta noin yleensä eli hyväksytyn kokeen jälkeen tekevät noita samoja "treenejä" koiran kanssa koska se on koirasta/omistajasta niin valtavan mukavaa. Niin ja kyllä sitä jälkeäkin treenataan, veripulloja ostetaan ja treenataan niin nähdään onko se taipumus siellä selkäytimessä! Näin ainakin täällä länsirannikolla osa "treenaa".
Ihan kuin Julia sanoi, ei lagottokaan varmaan piloille mene jos tykkää sen kanssa harrastaa, jäljestämisessäkin tarvitaan nenää samoin kuin haku-treeneissäkin.
Itse valitsin rodun nimenomaan sen vuoksi ettei sillä tuota riistavaistoa pitäisi olla, ja siihen olen todella tyytyväinen, on noita pystykorvia odoteltu metsästä palaavan ihan riittävän monta vuotta
Eikös lagototkin "opeteta" tryffeleitä kaivamaan, näin ainakin jossain kirjoiteltiin miten koirat Italiassa opetetaan

[Petri Laurila]

  Pakko kommentoida,itse useita taippreita järjestäneenä ja niiden läpiviemiseen osallistuneena. Taipparithan muodostuvat kolmesta osa-alueesta, hausta (koira irtoaa n. 10-20m ohjaajasta ja "lönkyttää puskissa", ammutaan laukaus ja koiran teoriassa pitäisi "kiihtyä" laukauksesa ja hakea éntistä innokkaammin.. Tämä on ehkä se "vaikein", näistä kolmesta osa-alueesta), jäljestä (60X60m, 90 asteen kulma, tuorejälki, huomattavasti mejä-jälkeä helpompi. Tehdään joko jäniksellä tai riistalinnulla. Riittää, että koira menee jäljen ja ihmettelee "kaatoa") ja vesinoudosta (säälittävä kepin palanen, johon on kiinnitetty pari siipeä. Heitetään 6-10m rannasta ja koira tuo riistapukin ohjaajalle muutaman askeleen päähän). Jos ko. suoritukset suorittaa hyväksytysti, niin pääsee läpi (monet spanielit eivät pääse). Taippreissa (Etelässä,esim. SHSK:n ) on usein tilaa, koska peruutuksia tulee yllättävän paljon (=ihmiset ilmoittavat koiriaan useisiin taipumuskokeisiin ja kun yhdet läpäisee, ei toisiin kannata mennä).Nykymuotoiset taipparit eivät kyllä mielestäni mitenkään pilaa lagottoja. Sanoisin näin, että nykymuotoiset taipparit ovat ihan ok ja mielestäni eivät kyllä riistaviettiä hirveästi mittaa (vaikka näin tietenkin pitäisi olla, mielestäni taipparit ovat aivan liian helpot ja kaikkien SPANIELEIDEN pitäisi se helposti läpäistä). Olisi ihan kiva nähdä miten lagotto nuo tehtävät suorittaa. Nämä ovat siis vain omia "epävirallisia" mielipiteitäni.

[Maija Mattila]

Hyvä Petri kun asaintuntijana kommentoit! Tekstissäsi tuli juuri esiin myös tuo riistan nouto, kaikki ei tosiaan taida niitä läpäistä ;)Tuota puskissa lönkyttämistä ilmeisesti juuri "veren kanssa" treenataan, siitä nuo kauppakassiin ilmestyvät veripullot . Ilmeisesti osa hukkaa tuon verijäljenkin siellä puskissa. Ampuminenkin on toisilla sellainen että käytännössä on ehkä syytä kokeilla ennen koetta ettei koira ampaise karkuun
Hyvä kuvaus taippareista, itse en kaikkia kohtia muistanut miten ne menee.

[Petri Laurila]

Hyvä Petri kun asaintuntijana kommentoit! Tekstissäsi tuli juuri esiin myös tuo riistan nouto, kaikki ei tosiaan taida niitä läpäistä ;)Tuota puskissa lönkyttämistä ilmeisesti juuri "veren kanssa" treenataan, siitä nuo kauppakassiin ilmestyvät veripullot . Ilmeisesti osa hukkaa tuon verijäljenkin siellä puskissa. Ampuminenkin on toisilla sellainen että käytännössä on ehkä syytä kokeilla ennen koetta ettei koira ampaise karkuun
Hyvä kuvaus taippareista, itse en kaikkia kohtia muistanut miten ne menee.

Puskissa lönkettely on ainoastaan "hakua", eli siinä mitataan koiran riistanhakukykyä ja ohjaajasta irtoamista (ampumisetäisyydelle 15-30m). Jälki tehdään vetämällä "riistaa", jälki ei siis ole verijälki ja koiran ei pidä sitä noutaa, riittää, että koira vie ohjaajan "kaadon" luokse. Vesinouto on ihan oma "suosikkini", riistapukki (= n.20 cm rimanpätkä ympärillä esim. sorsansiivet nippusiteillä kiinni) heitetään 5-10m (yleenä just just tuo 5m) päähän rannasta ja koiran pitää tuoda se käytännössä rantaan.

[Senja Mäkinen]

No tämä on tosiaan ihan ohi aiheen kyllä jo nyt, mutta itsekkin taippareissa ainakin 10 koiran kanssa käyneenä voin sanoa mielipiteeni. Verijälki on kokeen kaikista helpoin osio, jota en ole kenenkään kanssa harjoitellut. Haun pitää olla tarpeeksi laajaa, koira ei saa vaan pyöriä jaloissa ja koiran pitää käytää siinä myös nenäänsä, ei syödä mustikoita tai katsella kanttarelleja tai pureskella keppejä. Ampumista en ole kenenkään kanssa koskaan harjoitellut ja kukaan ei siitä ole reputtanutkaan. Riistapukin noudossa ei sen kummallisempaa treeniä tarvita, kun että koira ei kummaksu niitä linnunsiipiä siinä puussa ja uida pitää sen verran että jalat irtoaa pohjasta. Mitään paraati luovutusta ei tarvita, vaan riittää että pukin pystyy vedestä noukkimaan omia jalkojaan kastelematta. Enpä tässä ole muutamaan vuoteen taippareissa käynytkään, mutta hyvä tietää että niihin pääsee nykyään helposti ja paikalle toivotaan kaikenrotuisia koiria!  

[Terhi Heikkinen]

Täytyy nyt pitää mielessä, että ideaalitilanne ei ole sama asia kuin nykytilanne. Itse en usko, että lagotto olisi jo nyt riistavietitön koirarotu, johan tälläkin foorumilla ihmiset ovat kertoneet koiriensa riistaviettisyydestä useampaan otteeseen. Mielestäni tämä on tosi hyvää tietoa kaikille, että niitäkin koiria on, jotka etsivät riistan hajua ja lähtevät ajamaan jälkeä tai jahtaamaan jänistä pitkällekin. En sano, että se on toivottava asia, mutta se on toivottavaa tietoa!

Jos riistavietistä pääseminen on kerran tavoitteena, niin miksei nykytilannetta voisi/pitäisikin mitata taipumuskokeella, jossa ne koirien riistataipumukset tulevat esille ja niihin voitaisiin sitten jalostuksella puuttua ja päästä siihen ideaalitilanteeseen?

Ja sitten muistuttaisin kaikkia keskustelijoita hyvistä tavoista, pitäydytäänhän ihan asiassa ja keskustellaan hyvässä hengessä.

[Maija Mattila]

Aiheen ohi on mutta erittäin mielenkiintoista Itse en siis ole koskaan taippareissa ollut enkä mitenkään koiraa"treenennut" näihin, sikäli asiasta täysin tietämätön! Mutta tosiaan lähipiirissäni sitä oikeasti on harjoiteltu. Hakua on harjoiteltu siis jotain rättiä tms. kastettu vereen ja sitä jälkeä on vedetty metsään, koiran siis pitäisi pystyä sitä jälkeä seuraamaan. Onko se sitten haun harjoitusta tai mitä mutta tiedän sitä toisten tekevän, se on ainakin varmaa tietoa Toisinaan rätin tilalla kuollut lintu tms. Meidän agilityporukassa on tälläkin hetkellä eräs irlanninvesispanielin omistaja joka syksyllä mainitse tuon jäljen harjoittelua juuri tällä tavoin. En muista suorittiko hän koiransa kanssa jo viime vuonna taipparit, ilmeisesti, nyt keväällä hän on mejä kokeisiin menossa.

Riistapölkkyjä olen vieressä seurannut miten tehdään ja siipiä on miehenikin metsästystovereilta pyydetty, eli se on kyllä selvillä. Toiset spanielit vaan eivät nouda riistaa kuin pitäisi, ovatko ne sitten soveliaita taippareihin jos niitä erikseen koulutetaan, en tiedä. Esimerkkitapauksessa koira menee riistan perään, ottaa suuhun ja kääntyy rantaanpäin mutta jättää riistan kuitenkin samantien ja  tulee itse rantaan iloisena. Tätä ei ainakaan viime vuonna hyväksytty Haussa toiset hukkaa jäljen tai löytää jotain "omia jälkiä", näin kävi ystäväni ollessa taippareissa jollekin koiralle, yksi koira pelästyi ampumista.

Nämä olivat siis viime vuoden taippareiden kokemuksia joita ystävältäni kuulin, tällä kirjoittelullani oli vain tarkoitus kertoa että oikeasti toiset treenaa taippareihin.
En ole sen enempää taippareista kiinnostunut, olen kyllä samaa mieltä monessa asiassa teidän muiden kanssa, kyllähän se siellä selkäytimessä pitäisi olla että nämä onnistuvat ilman harjoittelua.
 Metsästyskoirien osalta mainitsin myös opettamisesta ja niiden osalta tarkoitan sitä että pennusta asti koiria käytetään metsällä, kokenut metsästäjä näkee varhain tuleeko koirasta koskaan kunnon hirvikoiraa tms. (mainitsen hirvikoiran vain koska niiden elämää olen saanut seurata).

Lisään vielä että en osaltani yrittänyt kenenkään silmille hyppiä, nämä ovat kokemuksia täysin ulkopuolisena ja sivusta seuranneen kommentteja. Varmasti taippareissa käyneet ja niitä järjestäneet tietävät kokeen osalta asiat oikeammin.

[Senja Mäkinen]

Tarkastin Suur-Helsingin Spanielikerhosta tilanteen taippareiden osalta, kun täällä kyseinen taho mainittiin. Eivät ota lagottoja tai espanjanvesikoiria taippareihinsa, kuin korkeintaan mahdollisesti peruutuspaikoille jos ne eivät muuten täyty ja kuulema näitä peruutuspaikkoja vapautuu yleensä hyvin vähän, lukuunottamatta jotain yksittäistä koetta viime vuonna. Eli jos nyt innostutte treenailemaan, niin ei se tarkoita välttämättä sitä että kokeeseen pääsee mukaan, muilla yhdistyksillä saattaa olla sama käytäntö, sitä en osaa sanoa ja lopetan keskustelun osaltani tästä aiheesta tähän!