seuraava »

[Marika Alanen]

Meidän Muska 16 viikkoa pelästyi tässä viikko takaperin metsässä jotakin. Se on minulla metsässä irti ja teen sen kanssa harjoituksia, että piiloudun ja annan makupalan kun se löytää minut. Kauaksi en mene enkä pääsekään, koska se seuraa niin lähellä koko ajan. Lisäksi olen palkinnut siitä, että seuraa vieressä ja katsoo minuun. Muuten on kuitenkin saanut mennä vapaasti. Välillä ollaan menty myös polulta ryteikköön.

No, tähän pelästymiseen siis. Otin vähän juoksuaskeleita eteenpäin kun Muska haisteli jotakin. Kun käännyin katsomaan taakseni, oli koira hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Ääntäkään päästämättä. Pelästyin ja aloin huutelemaan sitä. Kun mitään ei kuulunut aloin hulluna juosta metsässä. Olin nähkääs varma, että joku peto oli äänettömästi napannut sen. Näin vain silmieni edessä verisen ja raadellun koiranpennun. Kauhu kasvoi sisälläni ja juoksin metsässä itkien ja huutaen. Lopulta lähdin takaisinpäin kohti kotiamme. Huusin samalla. Sitten kuulin appiukkoni äänen "täällä". Selvisi, että Muska oli juossut tuulispäänä kotiin meidän kuistille ja appeni naapurista oli nähnyt tämän. Hän soitti miehelleni, että päästä koira sisään. Se vinkui vielä sisälläkin ja oli levoton. Mies tietty ihmetteli, että mihin minä olin jäänyt...

Myöhemmin samassa kohdassa Muska on ollut hieman levoton ja naapureiden koira oli nostanut karvat pystyyn ja tuijottanut metsään. Siinä on nähty supi ja mäyrä poikasineen. Lisäksi tuossa metsässä saattaa olla hirvi ja tietenkin kettuja. Muska yritti samaa kun mieheni oli sen kanssa lähellä tätä paikkaa keräämässä sieniä. Se lähti yhtäkkiä juoksemaan tulosuuntaan eli kotia kohti. Mieheni sai sen kuitenkin houkuteltua makupaloilla takaisin kun huomasi koiran juoksuun lähdön. Siinä kotimatkalla on yksi tie, tosin harvaan liikennöity, jonka yli koiran täytyy juosta päästäkseen kotiovelle. Matkaa on varmasti jotakuinkin puoli kilometriä.

Tänään pentukurssilla sitten oltiin koulutuskentällä jonka poikki yhtäkkiä meni ratsastaja isolla hevosella. Sama reaktio. Koira oli onneksi kiinni, mutta meni pois tolaltaan ja alkoi rynniä autoamme kohti (=koti ilmeisesti). Kun heppa sitten tuli takaisin, otin koiran syliin ja siinäkin se vielä rimpuili. Laitoin sen maahan ja sanoin ettei ole mitään hätää. Annoin taskusta nakkeja. Se ei sitten enää ollut niin vauhko ja rauhoittui nopeasti. Eli ihan selvästi se oli myös metsässä pelästynyt eläintä tai eläimen hajua.

Onko muilla vastaavia kokemuksia, että koira pelästyttyään ryntää kohti kotia eikä kohti emäntää???

[marisa kongas]

Hei

Myös minun koirat(toinen 3,5 v ja toinen 8kk) reagoivat samoin karhun jälkiin.
Mökkimme takana oli hirvenraato ja karhun oli nähty tulevan joen yli noin kilsan päässä mökiltämme. Eräänä päivänä vanhempi koirani aloitti metsälle murisemisen ja haukkumisen mökin terassilta ja jäykisteli karvat pystyssä pihalla. Iltalenkillä pääsimme muutaman sadan metrin päähän mökistä kun molemmat koirani pistivät korvat luimuun, tekivät täyskäännöksen ja jättivät minut yksin tutkimaan tuoreita karhun jälkiä.
Ainakin karhu saa meidän tytöt palaamaan nopeasti kodinturvaan.

T: Marisa, Noce & Nuxu

[Hanna Salovuori]

Karhuja emme ole kohdanneet (voi olla että silloin olisi juostu?), mutta Jassi on ollut nenät vastakkain supikoiran kanssa. Se tilanne päättyi supikoiran vinkaisuun ja äkkikäännökseen... Eivätkä nuo nuoremmatkaan ole hajuista karkuun lähteneet, vaikka ovatkin välillä hieman epävarmoja olleet.

Jassi oli tosin joskus nuorempana sitä mieltä, että ystäväni hevonen on varmasti jokin villipeto. Neiti istuskeli hevosen edessä, kun heppa haukotteli ja näytti suuret raateluhampaansa...  Siinä meinasi paniikki iskeä. Nykyään hevoset eivät aiheuta sen kummempaa reaktiota.

Toki tuo on varmasti Muskalla myös ikäkysymys, pennun kuuluukin pelätä (sillähän ei ole muuta käyttökelpoista puolustuskeinoa kuin pakeneminen...)

[Marika Alanen]

Toki tuo on varmasti Muskalla myös ikäkysymys, pennun kuuluukin pelätä (sillähän ei ole muuta käyttökelpoista puolustuskeinoa kuin pakeneminen...)

Juuri tuota ajattelin. Muskalle on alkanut tulla lieviä "arkuusoireita" muutenkin iän myötä, vaikka ei se vielä "hui kauhistus"-iässä olekaan. Parasta siis on kai koittaa näyttää sille, että ei tarvitse pelätä ja että mamma kyllä suojelee laumaa...

Metsään meno pelottaa oikeasti. En haluaisi sitä siellä kytkettynäkään pitää. Sinänsä hyvä tietää, että se osaa kotiin ja pakenee kotirappusille, mutta pieni tie sen pitää ylittää matkallaan ja siinä kulkee silloin tällöin autoja 

[Hanna Salovuori]

Voi olla, että joudut jonkin aikaa pitämään Muskan kiinni (siis jos se pelkää todella paljon). Pitkä liina voisi olla avuksi, mutta sen huono puoli on siinä että se saattaa jäädä johonkin kiinni. Jos pidät Muskaa irti, niin pidä se koko ajan silmissäsi ja yritä lukea sen eleitä, jotta voit ennakoida sen tekemisiä. Aluksi koiran lukeminen voi tuntua hankalalta, mutta lagotto on aika helppolukuinen koira ja opit nopeasti näkemään, milloin alkaa pelottaa (seuraa Muskan korvia ja häntää, niistä näet ensimmäisenä - alas painuva häntä lienee selvin merkki?). Varo ettet itse reagoi Muskan pelkäämiseen säälimällä tms. tavalla, vaan toteat sille vain, että höpsistä, jatketaan matkaa (ettet itse vahvista sen reaktioita).

Alkuvaiheessa voi olla hyvä myös liikkua aika pienellä alueella, jolloin niitä ihan uusia hajuja ei ehkä ole ihan niin paljon, ja Muska oppii, että ko. alue on turvallinen. Aluetta täytyy kuitenkin aika nopeasti laajentaa, ettei laajentamisesta tule seuraavaa ongelmaa.