seuraava »

[Eriikka Maalismaa]

Hei vaan! Täällä koirakuumeinen pariskunta (no ok, ei se mies ihan niin kuumeessa ole) jolla 2 letkeää maatiaiskissaa. Olen tutkaillut lagottoja ja tietysti ensin ihastunut ulkonäköön. Luettuani luonteesta olen innostunut jo enemmänkin!

Asumme kerrostalossa, 80 m2 kaupungin keskellä. Lähellä koirapuistot ja muut puistot. Koira saisi ulkoilua 20 min aamuisin, klo 14 jälkeen 30-60 min ja illalla sama. Uskoisin, että harrastaisimme lähinnä tokoa. Lapsia meillä ei ole. Lagoton turkki kuulostaa meille ihanteelliselta, nuo kissat kun karvoittavat jo ihan tarpeeksi!
Teillä on varmaan kokemuksia kissojen ja lagottojen yhteiselosta? Antaako kissojen olla rauhassa? Nehän pääsevät toki hyllyn päälle halutessaan omaan rauhaan.
Luin foorumilta haukkuherkkyys-ketjua. Meillä on alakerrassa joku kova ulisija-koira, kouluttamaton joka haukkuu peloissaan rappukäytävässä vastaantulijat. Toivottavasti se ei inspiroi meidän mahdollista koiraamme samaan touhuun... Ilmoittelu on toki olennainen osa lagottoa, mutta tärkeintä ehkä se että ei pidä meteliä poissaollessamme.

Kuulostaako siltä että pärjäisimme lagoton kanssa?  Parilla tutulla on espanjan vesikoira, onko luonne hyvin samantyyppinen?Kiitos jo etukäteen vastauksista!!

Eriikka

[Julia Åivo]

Meillä ei ole kissaa, mutta vanhemillani on, joten siellä käydessä on Luca päässyt tekemään lähempää tuttavuutta. Luca on aika saalisviettinen, ja valitettavasti innostuu jahtaamaan kissaa tilanteissa joissa kissa juoksee sen editse tai esim. hyppää pöydälle Lucan vierestä. Ulkona kissa selvästi härnää Lucaa, juoksee nenän edestä ja Lucahan lähtee perään..
Luca ei kuitenkaan sisällä mitenkään vaani kissaa, lähinnä se innostuu kissan liikkeestä jahtaamaan. Uskon että jos lagotto elää kissan kanssa pennusta alkaen, ongelmia ei tule, vaan lagotosta voi tulla ihan hyvät kaverit kissan kanssa. 

[Terhi Heikkinen]

Kun Sera tuli meille 8-viikkoisena pallukkana, kotonamme asui aikuinen, pieniin koiriin tottunut tyttökissa. Sera tuli alusta alkaen kissan kanssa hyvin toimeen, mutta oli siitä kyllä kovin kiinnostunut ja kiinnostus kasvoi iän ja ymmärryksen myötä. Asian huomasi nimenomaan silloin, kun kissa lähti liikkeelle tai pomppi pöytiä pitkin, Sera juoksi oitis paikalle ja tuijotti kissaa herkeämättä. Paikallaan ollessaan kissa sai olla rauhassa.

Seran kiinnostus liikkuvaa kissaa kohtaan ei kadonnut missään vaiheessa. Myös kaksi muuta lagottoa (kissan kanssa ikänsä eläneet) olivat juuri meidän kissastamme erityisen kiinnostuneita ja ryntäilivät hurjistuneinasen sen perässä heti ensitapaamisella. Olenkin jälkeen päin miettinyt, olisiko kissassamme ollut jokin ominaisuus, joka yllytti terävää lagottoa juoksemaan perässään, tiedä häntä.

Sera oli pentuhommissa kasvattajan luona alkuvuodesta, eikä siellä ollut vanhan Kissan kanssa mitään ongelmia, ei Sera sitä juurikaan jahtaillut, mitä nyt joskus innostui huvikseen lähtemään perään. Mutta usein makasivat yhdessä sohvalla toistensa lämmössä. 

[Eija Isomäki]

Hei,

oma Alba-lagottoni olisi heti jahtaamassa kissoja. Se oikein "palaa", kun naapurin persialainen usein on tiellä istuskelemassa ja patsastelemassa. Se on tottunut koiriin ja perheessään asustaa kaksi amerikanakitaa. Onhan yhdellä lagoton kasvattajalla myös pyhä birma-kennel eli Fotocat ja lagotto-kennel Fotodog. Siellä ovat pennut varmaan tottuneet kissoihin pienestä pitäen. Linkki: http://fotocatin.kotisivukone.com/

[Riitta Partanen]

Todellakin meillä on 10 Byhä birman kissaa ja kolme lagottoa ja mitään ongelmia ei ole koskaan ollut, liekö birmat sitten sosiaalisempia kuin muut kissat, näin väitetään. Kaikessa sovussa nukkuvat hyvin usein vierekkäin . Emma tosin on minusta hyvin mustasukkainen, hän ei päästä kissoja lähelle, jos itse makaa minun kyljessäni, mutta poissaollessani Emmakin pärjää hienosti niitten kanssa. Kissat olivat ensin ja sitten alkoivat saada seurakseen lagottoja. Koirien tullessa kuvioihin ja kotiimme, eivät birmat olleet moksiskaan; ai jaa tuollaistako seuraa meille nyt tulikin .

Huvittaa vähän, kun meillä on nyt uusi tulokas Coton de tulear "Nyytti",joka on ottanut omakseen nuorimmaisen kollipojan ihan lelukseen , vetää sitä poskikarvoista, korvista ja ravistaa kissaa niskasta, kuin omaa leluaan ja kissa ei siitä ole moksiskaan, raahautuu perässä ja suorastaan nauttii hurjan näköisestä leikistä. Ketarat taivasta kohti, eikä puhu mitään

Näin meillä lagotto ja kissat elävät hyvässä symbioosissa keskenään.

-fotocat-fotodog-riitta-

[Johanna Heiskanen]

Moi,
meillä oli ensin koirat ja sitten vasta kissat. Ensimmäinen kissa cornish rex, toinen devon rex, monlemmat ihan cooleja koirien kanssa eli eivät juokse karkuun, päinvastoin...

Jos meille tulee koiria, jotka eivät ole kissoihin tottuneita, pysyvät kisut ensin piilossa... Kun koira on trimmauspöydällä, tekevät kissat, varsinkin Kippo-devoni, yllätyshyökkäyksen ja alkaa kiemurrella koiran jaloissa sen ollessa trimmauksessa. Koirien reaktio on aina sama - ne jähmettyvät kauhusta. Niitä on sen jälkeen ilo trimmata..  Hyvä Kippo! Saksikäden apuri..

Kun Kippo tuli, oli Hertta-mamma ihan sekaisin ja halusi vain hoitaa kissiä. Ihana vaavi!

Vaikeinta on varmaan se, että kotona on ennestään kissat ja sitten tulee pentu. Sen silmät on isossa vaarassa, jos kisut ei tykkää koirista. Tarkkana siis. Muuten kissat ja koirat voivat olla ylimmät ystävykset.

Meillä on iltaralli, jossa juoksee välillä ensin kaksi kissaa ja sitten yksi koira, vaihdellen niin, että juoksee koira ekana ja sitten kaksi kissaa... Takaa-ajoleikkiä puolin ja toisin. On niillä kivaa, kun osaavat olla kavereita!

t. lahti-zoolandia (kissat-koirat-hiiret-kalat sulassa sovussa)

[Oona Häikiö]

Heip,
meillä lagotot (2kpl) ja kissat tulevat hyvin toimeen keskenään ! Kissat olivat aikuisia jo kun koirat tulivat, ja alkuhaukkumisten ja -sähinöitten jälkeen kissat ja koiruudet eivät juuri ole toisistaan välittäneet. Mitä nyt välillä nuorempi lagotto yrittää juoksuttaa kissoja leikillään, mutta kissat eivät jaksa Junnun energisyydestä paljon välittää

[Kristiina Kallio]

Meidän kissat (molemmat rotusekoituksia, persialaista&maatiaista) oli huushollissa ennen lagottoja, tosin tulivat taloon silloin, kun meillä vielä oli vehnis...

Peppi lagotto oli pentuna kovasti kiinnostunut kollikissa Leevistä, ja leikki sen hännällä ja muutenkin kiipesi kissan päälle yms. Pitkäpinnaisiksi osoittautui molemmat kissat, koskaan ei ole kynsiä koiriin käytetty.

Muut lagotot onkin kotona syntyneitä, ja ovat vallan mainiosti tulleet toimeen kissojen kanssa. Myös meillä syntyneet ja muualla asuvat koirat ovat aina tulleet toimeen meidän kissojen kanssa.

Omat koirat innostuu toisinaan jahtaamaan kissoja mökin pihalla, mutta eivät kyllä ole koskaan kissoihin kiinni käyneet. Vieraita kissoja eivät yleensä uskalla edes lähestyä (etenkin oranssiraitaiset kissat on meidän lagottojen mielestä tosi vaarallisia ja niitä pitää vältellä...) Jotain itsesuojeluvaistoa siis ilmeisesti löytyy...