seuraava »

[Johanna Heiskanen]

Hei,
tänään soitti yksi lagoton omistaja, joka kertoi koirastaan vähän huolissaan.
Tältä koiralta lähti viime talvena karvat selästä ja vähän muualtakin kropasta, mutta ne kasvoivat taas kesällä takaisin. Nyt karva lähtee taas.

Tiedän, että samanlaista vaivaa potee useampikin lagotto, mutta olisi kiva tietää, minkälaisia diagnooseja ne ovat eläinlääkäreiltä saaneet, minkälaista lääkitystä ja onko lääkitys tehonnut.

Tämä ko lagotto on saanut veriarvojensa perusteella kilpirauhaslääkitystä, mutta en saanut selville ihan tarkkaa, että oliko ell sitä mieltä, että tämä olisi myös syytä karvanlähtöön...

Pälvikaljuhan tämän vaivan nimi ei ilmeisesti ole...vaikkakin samalle näyttää. Jollain lähtee karvoja isommilta alueilta, joillain vain pälvittäin.

Pliis, kertokaa kokemuksistanne!

t. johanna ja tosi karvaiset kaverit 

[Johanna Heiskanen]

Nostan tämän...
eikö muka kukaan tiedä mistään mitään tämän asian ympäriltä??? En jaksa uskoa!
Apuva, huutaa
Johanna
kaljuuntuvien puolesta!

[Katariina Anttila]

Hei.
Minulla on ainakin yksi kasvatti,joka kärsii samantyyppisistä oireista ja kyseinen koira on kilpirauhaslääkityksellä,mutta senkin koiran kohdalla ei eläinlääkäri ollut suoraan sanonut karvan lähdön syyksi kilpirauhasen vajaa toiminan.

[kaarina salo]

Tätä kilpirauhasen vajaatoiminta sairautta olen seurannut tarkasti perrolla. Kaljut läiskät kuuluu kilpparin oireisiin. Onko kellään tietoa siitä minkä verran tätä sairautta lagotoilla on? Tämä kun on vahvasti periytyvä sairaus niin on syytä seurata tarkasti tilannetta.

Lainaus Vesikoirat Ry:n sivulta:
Jalostustoimikunnan tiedossa on tällä hetkellä yli 40 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa tai
TGAA-positiivista espanjanvesikoiraa.
Jalostukseen ei saa käyttää koiraa, joka sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, lisäksi TGAApositiivisen
koiran käyttö jalostukseen ei ole suositeltavaa.
Espanjanvesikoirien JTK suosittelee, että kaikenikäiset jalostukseen käytettävät koirat tutkittaisiin
kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta TGAA ja T4/TSH- testeillä. Toiveena olisi myös, että kaikki sellaiset
koirat, joiden sukulaisista (sisarukset, vanhemmat, jälkeläiset, isovanhemmat, tädit, sedät, serkut jne) löytyy
joko kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia koiria tai TGAA-positiivisia koiria, tutkittaisiin kilpirauhasen
vajaatoiminnan varalta. Lisäksi jo jalostukseen käytetyiltä koirilta olisi hyvä tutkia kilpirauhasarvot.

[Tuulikki Kostylev]

Hei,
5-vuotta täyttävällä Roni-lagotolla on symmetrinen karvanlähtö kyljistä, jo 7/2007 huomattiin karvan ohentuminen ja siitä paheni. Alueet on molemmissa kyljissä rungon suuntaisesti, alueet on soikeahkot ja niiden päällä oleva karva on hyvin ohutta, valkoista, ei mene kiharaan, iho on kunnossa, mutta pohjavillaa ei näillä alueilla ole. (Muualla kropassa pohjavilla on pehmeää, menee helposti vanumaisiksi laatoiksi, ja turkki on karkeaa, aaltomaista ja kuivahkoa, pohjavilla ei yhtään tue kiharaa).

Roni kävi asiasta 2/2008 eläinlääkärissä, jossa selvitettiin erilaisin tutkimuksin terveyttä, otettiin labrakokeita (raapenäyte iholta - ei mitään extraa, sytologinen näyte karvasta: ohuita, epänormaali rakenne, sisusta ei näy, ei ole katkenneita karvanpäitä).

Verikokeiden tulokset olivat kaikki normaalit, kilpirauhaskokeista mainitsen erikseen, että T4 ja TSH sekä niiden suhde toisiinsa tutkittiin ja olivat normaalit.

Ronin diagnoosi on karvattomuus, alopecia. Alopecia tarkoittaa yleisesti vain karvanlähtöä (tai hiustenlähtöä). Pälvikalju on tosiaan autoimmuunisairaus, sitä ei ole diagnoosina, onneksi. Seuraava toimenpide olisi koepalojen otto. Asian kanssa olemme kiiruhtaneet hitaasti, tilannetta seurattu.

Keväällä 2008 Roni joi putelin Megadermia ja söi purkillisen Biorionia, lääkärin ohjeiden mukaan. Subjektiivisesti minusta tuntui, että kyllä karva olisi alkanut parantua ja kasvaakin paremmin kevään koittaessa. Kuinka objektiivista tämä on, mene ja tiedä. Ainakin sen verran uskallan sanoa, että kaikenlaiset lääkekuurit saavat karvan lähtemään, samoin syksyn pimeys huonontaa karvan laatua. Todettakoon kuitenkin, että Ronilla on ollut aina epätyypillinen lagoton turkki, joten asia on muutenkin haastava.

Koirana "Romppainen" on varsin suloinen "holistinen kokonaisuus" eikä näytä olemukseltaan ainakaan kilpirauhaspotilaalta kuin muutenkaan sairaalta. Turkkia aina välillä leikkaan, eli kyllä siinä jotakin saksittavaakin on jäljellä karvattomista kohdista huolimatta.

Kellä koiralla on oireita, viekää ihmeessä lääkärin se tutkittavaksi. Mielellään osoitteeseen sisätaudit tai ihotaudit. Karvanlähtöön ( eli samaan oireeseen) voi olla monen monta syytä ja muitten vaivojen vilkuilu ei auta aina oikeaan suuntaan.

[Piia Lehmonen]

Hei,

Tuulikin teksti oli tosi hyvä ja kehoitan kaikkia epäileviä testaamaan koiransa. Verikokeesta selviää sairastaako vai ei. Hoitona on koirilla ja ihmisillä thyroksin tabletit, mutta jalostuksen se estää koirilla.

Minulla on myöskin ollut kilpir.vajaatoimintaa sairastava koira ilman kaljuja läiskiä. Turkki oli ihan tuuhea, mutta ohut ja huopaantuva. Siispä oireet ei aina ole aivan samat kaikilla koirilla..eikä ihmisillä. Esimerkiksi minulta tukka ei ole muuttunut miksikään yhtä paksu ja tuuhea pehko joka aamu, mutta serkultani lähti melkein kaikki. Serkkuni ei lihonut toisin, kuin minä. Kilpirauhasen vajaatoiminta molemmilla. Pitää myös muistaa, että oireita on muitakin, kuin kaljuuntuminen sekä turkin muutokset mm. ihon kuivuminen sekä hilseily. Omalla koirallani muut oireet olivat erittäin selvät. Palelu,lihominen ja flegmaattisuus, kuiva iho.

Aikaa vaan varaamaan ja koiruli kuntoon!

Kilppari terkuin Piia

[Terhi Heikkinen]

Jonkin verran olen lueskellut kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja sen diagnosoinnista, eivätkä nuo laboratoriotestit ole niiden mukaan läheskään aina täydellisen autuaaksi tekeviä.. Tässä yksi eläinlääketieteellinen artikkeli Apexin sivuilta: http://www.apexvet.fi/webclinic/Timo/hypotyreoosi_eli_kilpirauhasen_%20vajaatoiminta.pdf

Ote sieltä:

Useimmiten diagnoosin teko ei ole läheskään näin yksinkertaista. Yleensä koiralla on vain joku
edellä mainituista tyyppioireista ja veriarvoissakin on paljon tulkinnanvaraisuutta. Monet sairaudet
ja lääkeaineet voivat laskea kilpirauhaspitoisuutta, vaikka itse kilpirauhanen on eutyreoottinen eli
terve. Tyypillisiä lääkkeitä, jotka laskevat kilpirauhasarvoa ovat kortisoni ja epilepsialääkkeenä
käytettävä fenobarbitaali.
Vaikka koiralla todellisuudessa olisikin kilpirauhasen vajaatoiminta, saattaa kilpirauhashormonitaso
olla verinäytteessä normaalin puolella. Läheskään aina TSH-arvo ei ole korkea, vaikka itse
kilpirauhashormoniarvo olisi selvästi alhainen.
Sairauden alkuvaiheessa saattaa vasta-ainepitoisuus kilpirauhashormoneja kohtaan olla korkea ja
tämä voi ristireagoida T4 -testin kanssa, jolloin todellisuudessa hypotyreoosiin menossa olevalla
koiralla todetaan huomattavan korkea virheellinen T4-arvo. Toisaalta itse hormonien ja
kilpirauhasproteiinin (tyreoglobuliini) vasta-ainepitoisuuden määritys voi antaa lisätukea
diagnoosille.

[Piia Lehmonen]

Lisäyksenä edelliseen, että verikokeesta nähdään sairastaako vai ei. 3kk testin jälkeen otetaan uusi verikoe ja sitten taas uusi..elikkäs näin varmistetaan kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkkeen annostus. Näin on toimittu minun ja koirani kohdalla. Koira ei ollut lagotto ja tuosta on kulunut jo lähes 15vuotta.
Tarvitaan siten ensin oireet, joista epäillä ja sitten verikoe. En ole lääkäri, mutta näin on toimittu minun kohdallani.

[Aino Melasniemi]

Minäpä kerron erilaisen tarinan.

Noin vuosi sitten huomasin Koiran (9v.) niskassa kaljun ympyränmuotoisen kohdan, halkaisijaltaan noin 3cm. Ehdin jo hieman huolestua ja vein Koiran eläinlääkäriin. Eläinlääkäri onneksi keksi, että kyseessä on todennäköisesti reaktio rokotukseen, sillä Koira oli hieman aiemmin saanut nelosrokotteen ja paikkakin täsmäsi. Ja näin todentotta oli. Pian karva alkoi taas kasvaa ja kalju kohta hävisi. Onneksi jokainen kalju läikkä ei siis ole merkki mistään vakavammasta 

[Tuulikki Kostylev]

Vielä karvaista ( tai karvatonta  ) asiaa halusin lisätä...

Meidän Ronilta otettiin viikko sitten uusiksi paljon verikokeita, tänään illalla eläinlääkäri soitti tuloksista. Kaikki arvot olivat hyvin viiterajojen sisällä ja Ronilla ei ole lääkkeillä hoidettavaa sairautta, näin eläinlääkäri totesi.

Vastaanotolla eläinlääkäri kommentoi Ronia erittäin hyväkuntoiseksi ja painon olevan ihan sopiva:) Ja pakkohan se on myös mainita, että lääkärin mielestä Ronilla on (lagotoksi !)oikein mukava luonne, kun käyttäytyi niin rauhallisesti eikä yrittänyt sännätä pakoon  . Oli kai sitten joku potilas aiemmin yrittänyt paeta 

Ihotauteihin erikoistuneen eläinlääkärin mielestä Ronilla on hyvin todennäköisesti tämä karvatuppien surkastuminen ongelmana ja karvattomuuden syypää. Ja totesi, että kiharakarvaisilla koiraroduilla tätä vaivaa on rotutyypillisenä tullut vastaan. Ymmärsin, että perimässä kulkee. Parilla lagotolla hän on nähnyt aiemmin ja espanjanvesikoirissa useammalla.

Ei tässä nyt paljon uutta tullutkaan, mutta ehkä se,  että kiharakarvaisilla roduilla kuten lagototoilla voi olla karvatuppien surkastuminen ongelmana ja kun eläinlääkäri kutsui "rodulle tyypilliseksi" ongelmaksi ( onneksi ei kuitenkaan yleiseksi) niin ajattelin asian tähän raapustaa.

[Mari Hiltunen]

Onhan näitä karvattomia lagottoja olemassa mutta ei taida omistajat lueskella foorumia... Muutaman olen nähnyt ja yhden Italian tuonnin tiedän (nyt 9 v.), jolla karvat lähti kyljistä vasta aikuisena, noin 7 vuotiaana. Sai siihen ihan diagnoosinkin ja arvatkaa muistanko mikä se oli... Pitäis varmaan kysäistä.  Ja sen verran kuitenkin muistan että tällä koiralla ei ollut kyseessä kilpirauhanen vaan jotain samantyyppistä mitä Ronilla on.

[Tere Jääskeläinen]

Kiharakarvaisia rotuja trimmataan ajamalla turkki koneella alas. Voisikohan sillä olla jotain tekemistä karvatuppien surkastumisen kanssa? Tuli vain mieleen.
Tere

[Senja Mäkinen]

Nartuilla ainakin lähtee ihan hormoonitoiminnan mukaan joillain karvaa reippaastikkin, erityisesti pentujen jälkeen. Meidän Stella ainakin "loi" karvansa lähes joka pentueen jälkeen ja karva lähti ihan tupottain, mutta uusi nätti karva kasvoi tilalle samantien. Kerran sitten ajattelin, että hemmetti nypin kaiken irtilähtevän oikein kunnolla pois ja mitä seurasi? Aivan harmaan vaaleanruskealle Stellalle kasvoi oikein tummantumman ruskea ihana karva sen jälkeen! Tietysti se sitten taas vaaleni, mutta mielenkiintoinen ilmiö.

[Tuulikki Kostylev]

Hei!
Ronilla on hyvin samantyyppisesti karva lähtenyt selästä ja kyljistä kuten on Aurora-lagotolla, jonka kuvia on Lagotto-lehdessä 3/2011. Ronin karvattomuus alkoi kehittyä kyljistä symmetrisesti sen ollessa 2,5 -vuotias. Nyt Roni on pian 7-vuotias, joten on vaiva aika lailla edennyt. Vähän salakavala tuo vaiva on; voihan olla että koira on ollut nuorena okey turkiltaan ja sitä on voitu käyttää jalostuksessa.Meidän Ronilla ei onneksi ole "lapsia"; hän on fiksusti sinkku 

Kiitos vielä tuosta artikkelista sekä kirjoittajalle että julkaisijoille. Varmaan kuulostaa pahalta kun näin kirjoitan, mutta helpottavaa tietää, ettei Roni ole ainoa tapaus. Lähetin itse hiljattain jalostustoimikunnalle viime kesänä otettuja valokuvia meidän Ronista. Kun vaivaan on tottunut ja sen hyväksynyt, on tietenkin myös mielenkiintoista seurata sen kulkua. Varsinkin kun vaikuttaisi siltä, ettei siihen liittyisi muuta sairastelua, tosin aina joskus ne kilpirauhasasiat palaavat mieleen, vaikka on kahteen kertaan tutkittu ja arvojen mukaan ei ole päästy diagnoosiin.Mukavaa, että ruokavalio näyttää vaikuttavan suotuisasti karvan kasvuun eräiden kohdalla.

Minäkin olen mietiskellyt, että jonkunlainen "karvattomuuspläjäys" on aikanaan tullut Suomenkin lagottohistoriaan Riitan mainitseman Zartuberin kautta, jolle meidän Roni myös on sukua alenevassa polvessa. Toivotaan, että sen "vahvat geenit" ovat jo laimentuneet ja ettei uudemmassa lagottopolvessa olisi enää tätä vaivaa.  Katsoin Koiranetistä tuon Zartuberin tietoja ja kiinnitin huomiota, että sen Pola-emän sukusiittoisuusaste on ollut 25 % ja sukujuuriakin on vain vähän tiedossa. Varmaan jossakin päin on myös muita sisaruksia, jos siis sieltä vaiva/ alttius periytyy. Joku umpieritysrauhasten toiminnassa ehkä laukaisee karvattomuuden "kehitysohjelman"

Tosiaan mukavaa, että näistäkin asioista voi saada infoa ja vaihtaa mielipiteitä, asiaa paisuttelematta. Moni asia asiallisesti esiin otettuna asettuu oikeaan mittakaavaansa.

[Heidi Lehtinen]

Pepillä oli pari kuukautta sitten outoa karvanlähtöä selässä, karvaa siis jäi tuppoina käteen ja karstaan  Hirveästi en alkanut karvoja nykiä mutta helposti irtosivat ja kaljuja länttejä tuli useampia. Nyt on kasvanut tilalle mustanruskeaa ja täysin suoraa kovalaatuista karvaa, toivottavasti väri ja laatu palautuvat normaaliksi. Edelleen karva irtoaa herkästi selässä jos käsin nyhtää, ajattelin johtuvan allergioista ym kun sairastelun jäljiltä turkki muutenkin vähän mitä sattuu. El.lääkäri ei osannut sanoa asiaan mitään enkä ole sitä itsekään sen kummemmin miettinyt, kutinan hoito on meillä ensisijaista ja ulkonäköön liittyvät asiat tulevat vasta toisella sijalla  Tottakai olisi kiva tietää miksi turkin kunto yhtäkkiä huononi ja karvaa alkoi irrota